Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Kaikuja virkamiestodellisuudesta: tuleeko elokuvateattereihin pakolliset väliajat

Blogit Kuvien takaa 18.6.2015 22:22
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Leffa poikki heti! Siihen keskittyminen on uhka selällesi!

Melkein luulin, että on aprillipäivä, kuin luin uutisen Sosiaali- ja terveysministeriön uusista istumisen vähentämiseen tähtäävistä suosituksista. Nykypäivä-lehden Verkkouutisten mukaan työryhmän eräiden jäsenten mukaan ”muun muassa elokuvateattereiden näytöksiin pitäisi sisällyttää väliajat”. Tällaista näkemystä kannatti muiden muassa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Alkuperäinen juttu on ollut Aamulehdessä, muttei se ole luettavissa verkossa.

En sano, että Vasankarin ehdotus olisi maailman tyhmin, vaikka se siltä kyllä kuulostaa – tuputetaanko seuraavaksi Tennispalatsiin esimerkiksi pakollista raastepöytää popcorn-koneen tilalle? Mutta koska olen ilmeisesti selän turmelemisen äärimmäisintä riskiryhmää, jaan muutaman vinkin.

Selkäni on varsin hyvässä kunnossa, vaikka istun elokuvateattereissa ammatikseni. Kirjoitankin usein sohvalta. Röhnötän sohvalla läppäri sylissä. Epäergonomista? Väittäisivät varmaan niin. Olen tätä kirjoittaessani juuri valmistautumassa yhdeksän tunnin lentomatkaan. Oletan, että asento tulee olemaan hankala.

Leffateatterissa kaikki on sallittua, jos et häiritse toisia. Vääntelehdi! Vaihda asentoa! Jos ympärilläsi on tilaa, istu vaikka penkillä poikittain tovi. Jos tilaa ympärillä on todella paljon ja hygieniasi on kondiksessa, heitä kengät pois ja nosta jalat edessä olevan penkin päälle. Jos väsyttää, nojaa hetki polviin. Mutta älä tee venyttelystä numeroa.

Myönnän olevani erittäin levoton leffassaistuja, etenkin jos elokuva ei ole ykkösluokkaa, ja harvat ovat.

Paras vinkki: jos leffa on tosi huono, lähde pois. Älä tuhlaa aikaa. Et elä ikuisesti. Kävele ulos. Kukaan salissa ei oikeasti pane pahakseen. Ulkona on kaunista. Voit nähdä vaikka oravia tai sateenkaaren.

Mutta hyvän elokuvan kokemusta ei yksikään virkamies tai yli-innokas lääkäri saa pilata millään sairaalla fantasialla pakollisista väliajoista.

Leffassa saa olla vaikka miten päin, jos ei häiritse muita. Jos joku taho alkaa pakottaa elokuviin väliaikoja tai vaikkapa pakollisia porkkanavälipaloja, nousen barrikaadeille. Tällä elokuvakriitikolla on sen verran selkärankaa.