Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Kaikki Helsingin suljetut elokuvateatterit kartalla

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 31.1.2011 06:01

Sain linkin karttaan, johon on merkitty kaikki Helsingin entiset elokuvateatterit. Ei sitä lakkaa ihmettelemästä.

Määrä on huimaava. Keskusta-alue on täynnä nuppineuloja. Niitä kuhisee myös sellaisissa kaupunginosissa, hiljaisissa lähiöissä, joista on nyt vaikea kuvitella, että elokuvateatteri olisi koskaan kannattanut.

Eikä alan historia ole kuin sadan vuoden pituinen.

Kerran suomalaiset todella kävivät elokuvissa. Voi kuulostaa kornilta romantisoinnilta, että teatterin maagisen pimeän tilalle tuli televisio olohuoneen nurkkaan melskaamaan, mutta niinhän se on. Nyt käymme leffassa keskimäärin 1,5 kertaa vuodessa. 1950-luvulla käyntien määrä oli moninkertainen siitä huolimatta, että suurempi osa väestöstä asui maaseudulla.

Niin, ovat joukossa myös nykyiset elokuvateatterit ja monisaliset multipleksit.

Niitä on muutama.

Kartta on tämän linkin takana.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Tikkurilan Bio Grand puuttuu kartasta, joka on edelleen tiukassa iskussa. Samoilla nurkilla oleva Flamingo kyllä löytyy.

Surullinen on karttakuva, mutta minkäs teet kun bisnes monopolisoituu ja ihmiset katsovat Bondinsa mieluummin kotona – vähintään 2 vuotta myöhässä.
Katselin perjantaina Kuninkaan puheen. Salissa paikkoja yli 200, katsojia 4! Filmi oli loistava, brittihovin jäsenten välit yhtä hyytävät kuin Queenissa – ja tunnelma salissa.

Surullinen on kartta, mutta ehkä ihmiset katsovat elokuvansa mieluummin multiplekseissä joissa valinnanvara on isompi.

Itse kävin katsomassa Kuninkaan puheen Kinopalatsin ykkössalissa lauantain päivänäytöksessä ja 600-paikkainen sali oli täpötäysi.

60-luvun alussa television aiheuttaman kilpailutilanteen lisäksi tuli näyttelijälakko (näyttelijät eivät näytelleet elokuvissa), joten sekin opetti katsojia jäämään kotiin ja pois (kotimaisista) elokuvista. Eikä ongelma ole vain kotisohvalle jääminen, vaan myös se, että filmit imuroidaan, ei käydä teatterissa eikä vuokrata/osteta.

Mielestäni tässä on takana monikin muutos, vielä olemassaolevat elokuvateatterit pitävät asiakkaat loitolla mukavuuden, hinnan ja tarjonnan yhdistelmällä, joka tekee melkein mistä vain houkuttelevampaa. Mielestäni vain Orionilla on paketti kutakuinkin kasassa. Toisaalta, elokuvat ovat lähes säännön mukaan nykyisin parituntia ja päälle, eikä elokuvissa voi enää poiketa, vaan siihen on varattava koko työajan ulkopuolinen vapaa-aika. Se on aika paljon.

Kartassa näkyvä maailma pienine korttelikinoineen ja 90-minuuttisineen on kyllä kaunis haave!

Ninnannunna!

Elokuvaopiskeliystäväni kertoo kauhujuttuja siitä, etteivät nykyiset opiskelijaikäluokat ole edes tottuneet käymään elokuvissa, eivät tajua yhteisen kokemuksen olennaisuutta. Ja jos filmit katsotaan vain imuroiden tai dvd:ltä, niin ne ovat sitten yleensä uutuuksia ja kaupallisimmasta päästä. Nykyiset elokuvaopiskelijat eivät siis ole nähneet oikeaa teatterielokuvaa oikeassa ympäristössä, eikä heillä voi olla elokuvahistoriantajua.

Ninnannunna! Virman piikkiin!

Minkä ihmeen takia ne ihmiset tarvitsevat multipleksin katsottavan elokuvan valintaan? Tekevätkö ne tosiaan päätöksen katsottavasta leffasta vasta leffateatterin aulassa? Itse ainakin katson kotona jo lehdestä tai netistä mitä menee, päätän mikä kiinnostaa minua ja menen sinne missä mieluinen leffa pyörii.

Ken haluaa muistella näitä teattereita tarkemmin ja päästä fiilikseen, niin täällä on valokuvia 1986-2010 kun työskentelin elokuvateattereissa Helsingissä.
Harmittaa että moni paikka jäi kuvaamatta, vaikka paljon kuvia tulikin otettua. Usein vasta lopetusiltana. :)

Henkilökunnan hyvien suhteiden ansiosta tuohon aikaan tuli käytyä tosi paljon leffassa ja tässä on ikuistettuna noita aikoja. Lisää kuvia tulossa!

Jyrki Tenni: Vanhat elokuvateatterit Helsingissä

https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=jyrki+tenni+vanhat+elokuvateatterit

Kun muutimme Helsingistä 1961, Helsingin Sanomien elokuva ilmoituksia oli muistaakseni 64 (ja siitä puuttui pienet teatterit kuten esim. Tapanila). Merkittävä teatteri Tuulensuu puuttuu kartasta; se oli Siltasaarenkadun ja Hämeentien kulmassa…. nyt siinä on Hessburgeri!!!

Näitä luetaan juuri nyt