Justin Kurzel: slummista Assassin's Creed-ohjaajaksi
Tähän maailmanaikaan ura voi mennä vaikka näin. Tämä tarina alkaa Australiasta.
Justin Kurzel työskenteli ensin teatterilavastajana. Adelaidelaispoika meni suoraan koulusta niihin hommiin, eikä pariin vuoteen ajatellut tulevaisuuttaan sen pidemmälle.
Pitäisikö sittenkin palata opiskelemaan? Vasta noin kolmikymppisenä Kurzel haki ja hyväksyttiin elokuvakouluun.
Musiikkivideoiden ja mainosten jälkeen hän pääsi tekemään pitkää elokuvaa. Tosielämän murhatapauksista kertova, viileä Snowtown valittiin Cannesin viralliseen ohjelmistoon. Se on yhteiskunnallista realismia ja melkein kauhuelokuva. Snowtown oli ankaruutensa vuoksi hyvin pienen yleisön elokuva, mutta se oli hyvä. Kurzelia ehkä auttoi myös paikallistietämys: murhatalo oli kivenheiton päässä hänen lapsuudenkodistaan. Aluetta elokuvantekijä itse on kuvannut slummimaiseksi.
Pian sen jälkeen Kurzelilta kysyttiin, kiinnostaisiko häntä ohjata Macbeth valkokankaalle. Se oli valmis paketti: Michael Fassbender pääosassa, käsikirjoitus valmis, tekeminen alkaisi pian. Kurzel sanoi kyllä.
Fassbenderin tavattuaan Kurzel sai taas tilaisuuden. Näyttelijä oli ollut mukana Assassin’s Creed -pelien elokuvaversion kehittelyssä. Ohjaaja puuttui.
Niin Kurzel eteni vuonna 2011 valmistuneesta Snowtownista, joka tehtiin aika tyypillisellä suomalaisen elokuvan budjetilla, ensin Macbethiin ja sitten tekemään yhtä ensi vuoden kalleimmista ensi-illoista. Tuotannon koko kymmenkertaistui, ja sitten toisen kerran kymmenkertaistui.
Ohjaaja on nyt 41-vuotias.
Haastattelin Kurzelia Macbethin tiimoilta. Elokuva on nyt Suomenkin teattereissa, joskaan ei varmaan kovin pitkään.
Kurzelin vaimo on muuten The Babadookissa pääosaa näyttelevä Essie Davis. Heidän tavatessaan viitisentoista vuotta sitten Daviskin oli vielä aloitteleva teatterinäyttelijä. Ensi vuonna Davis nähdään Game of Thronesin kuutoskaudella.
Nyt pitäisi vielä toivoa, että Assassin’s Creedissä on joku järki.