Jussi Parviainen palaa valkokankaalle: Yksinteoin 2 saa ensi-iltansa

Onko Jussi Parviaisen paluu parrasvaloihin teinivaimon kanssa vain uusien taideprojektien markkinointia? Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys, sillä Parviainen puhuu koko ajan myös elokuvistaan. Nyt ensi-iltansa saa Yksinteoin Kaksi. Sitä seuraa Kelpaanko teille, jota Parviainen kuvaa jo.

Yksinteoin Kaksi on omituinen projekti. Siitä on puhuttu jo vuosia. Kirjoitin aiheesta viimeksi toukokuussa, kun traileri julkaistiin.

Olen nähnyt elokuvan. Se on avioero- ja hulluustilitys, hurja, kipeä, sekava ja koko ajan kiinnostava. Katsoin sen kahden P:n persoonasta kiinnostuneen, mutta hänen tuotantoaan vain kursorisesti tuntevan ystäväni kanssa. Istuimme kuvavirran edessä naulittuina koko 80-minuuttisen ajan.

Se ei ole ensimmäisen Yksinteoin -purkauksen tasoa, mutta mikäpä olisi.

Vaikeita aikoja eläneen teatterilegendan comeback-elokuva ei ole mikään julkisuustemppu, mutta en ole varma, mitä se on. Todennäköisesti paras paikka nähdä se on R&A-festivaalin esitys nyt sunnuntaina. Kondiksesta riippuen auteur itse tullee järjestämään unohtumattoman show’n. En ollut paikalla, kun Night Visions -festivaali esitti viime lokakuussa 26 vuotta vanhan, harvoin nähdyn Harmagedon-elokuvan, jossa Parviaisen alter ego tappaa vihollisiaan valkoiseksi maalatulla haulikolla. Läsnäolleet ovat hehkuttaneet kokemusta ainutlaatuisena etenkin elokuvaansa esitelleen taiteilijan vimmaisen johdannon ja jälkisanojen ansiosta.

YT2:n on Parviaiselta tilannut MTV3, mutta televisioesitystä saadaan kanavan johdon mukaan odottaa ainakin vuosi. Teatterilevitys tässä välissä on hyvinkin mahdollinen. Paljon väsyneempiä kotimaisia dokumentteja on tuotu levitykseen viime vuosina vaikka kuinka monta.

Ja koko ajan Parviainen tekee elämästään yhä räikeämpää julkista taideteosta.

Blogissaan hän on viime päivinä käsitellyt suhdettaan 19-vuotiaaseen vaimoonsa Saanaan ja spekuloinut samassa tekstissä Mohammed Attan motiiveja sekä Alexander Stubbin erektiota. Siis suhteessa Jeesukseen.

Joskus ymmärrän, sitten taas en. Ainakaan tällainen teksti ei ole pelkkää retoriikkaa.

Mutta milloin ensimmäinen Yksinteoin saadaan taas levitykseen? Se on kaikkien aikojen parhaita kotimaisia elokuvia, todennäköisesti ainakin väkevin.