Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Jari Halonen ja suuren Kalevala-elokuvan pitkä ja kivulias prosessi

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 7.6.2012 15:58

Elokuvasäätiön viimeisimmässä tuotantotukiraportissa kerrottiin, että Jari Halosen ohjaamalle Kalevalalle on myönnetty 195 000 euroa tuotantotukea. Se on eepos, jossa seurataan limittäin nykyajan yritysjohtajaa sekä Kalevalan keskeisiä tapahtumia. Helsingin Sanomien eilisessä jutussa kerrottiin, että Halonen on saamassa aiheensa tuotantoon ensimmäisenä ”lukuisista” kilpailevista kotimaisista Kalevala-elokuvista. Väärin. Halosen Kalevala-elokuvaa on kuvattu jo vuosia sitten.

Kalevala – Väinämöisen uusi laulu, kuten projektin (eräs?) työnimi kuuluu, oli otsikoissa liki päivälleen neljä vuotta sitten. Hesari kirjoitti 10. kesäkuuta 2008, kuinka TV1 oli tilannut Haloselta kolmiosaisen tv-sarjan.

”Vaikka elokuvalle ei ole herunut mistään vielä senttiäkään, Yle on jo sitoutunut tv-sarjaan miljoonan euron budjetilla. Kuvaukset alkavat ylihuomenna. Kuvauspäiviä Uudellamaalla sekä Retulan saaressa Hämeessä on 40”, kerrottiin Suna Vuoren artikkelissa.

Toimittaja Vuori kirjoitti, kuinka työryhmä tulisi viettämään yhdessä peräti vuoden. Mukana piti olla kotimaista rock-musiikkia tai ainakin -muusikoita. Hanke vaikutti poikkitaiteelliselta ja äärimmäisen persoonalliselta.

Materiaalista oli määrä tehdä sekä elokuva että Ylen sarja.

Kaikki ei mennyt putkeen: elokuva ei ainakaan tullut teattereihin syksyllä 2009, jolloin ensi-illan piti olla.

Keskustelin viime syksynä erään Halosen Kalevalassa näyttelevän henkilön kanssa. Hän muisteli harvinaisen raskaita kuvauksia, joissa näyttelijöiltä vaadittiin paljon – mutta toivoi sydämestään, että teos vielä näkisi päivänvalon.

”Tämä on ollut paras prosessini Ylellä koskaan. Olen saanut respektiäkin”, Halonen kertoi HS:lle 2008.

Ilmiselvästi pahasti lässähtäneiden rahoituskuvioiden mutkikkuudesta en tiedä yksityiskohtia, mutta odotan Halosen toivottavasti pian valmistuvaa Kalevalaa erittäin kiinnostuneena. Mielessä leijuu referenssinä tietenkin Rauta-aika, yksi Suomen kaikkien aikojen unohtumattomimmista audiovisuaalisista taideteoksista – vaikkei se kaikin osin ole aikaa kestänyt. Merkillinen yhteensattuma sekin, että myös Rauta-aikaa tehtiin aikanaan neljä vuotta.

Mutta Halonen! Hän on arvaamaton ja usein nerokas. Hän on tehnyt kengännauhabudjetilla scifiä (Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma) ja kommunistifantasiaa (Back to the USSR – takaisin ryssiin) sekä yhden kotimaisen elokuvan suurista kulttiklassikoista (Joulubileet). Ohjaajan hurja Aleksis Kiven elämä on ehdottomasti yksi viime vuosikymmenien tinkimättömimmistä kotimaisista elokuvista.

Parhaista, myös.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Aleksis Kiven elämä on todellakin loistava. Odotan innolla tätä Halosen uusinta. Mutta, oliko tässä toimittajan jutussa joku tarkoitus, päämäärä? Ei se mitään, joristaan. Halonen sai muuten tuotantotukea n. 3 kertaa vähemmän kuin kaksi nais- ja yksi miesohjaaja joista itse en ole koskaan kuullutkaan ja kokemusteni perusteella nämä elokuvat tulevat olemaan paskaa.

”joku tarkoitus, päämäärä?”

No minulle melkein kaikki mitä tässä blogissa kirjoitettiin oli uutta tietoa. Muistan tuon Halosen Kalevalaprojektin jo silloin vuosien takaa ja ehdinkin jo ihmetellä, että mitä sille ja Jarille kuuluu nykyään. Nyt sain hyvää päivitystä asiaan, joten Kinnusen kirjoitus toteutti tarkoituksensa.

Näitä luetaan juuri nyt