Kalle Kinnusen elokuvablogi.

James Cameronin Avatar: iso, nätti ja vähän tylsä

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 11.12.2009 14:30

James Cameronin ennätyskallis tieteiselokuva on parempi kuin odotin, mutta haukotuttaa välillä. Sisältää pieniä juonipaljastuksia.

Cameron on amerikkalaisen viihde-elokuvan kärkinimi Steven Spielbergin rinnalla. Ensimmäinen Terminator (1984) ja Aliens (1986) ovat genressään täydellistä elokuvaa. Terminator 2 (1991) jää vain piirun jälkeen. Kruununsa Cameron ansaitsi tietenkin kaikkien aikojen menestyneimmällä elokuvalla Titanic (1997), jonka Oscar-voiton yhteydessä ohjaaja totesi vaatimattomasti olevansa ”maailman kuningas”.

Avatar on uhkayritys, joka saattaa sysäistä Cameronin valtaistuimeltaan. Koska se on kaikkien aikojen kallein tuotanto, siltä pitää odottaa lajityypissään paljon.

Valitettavasti Avatar kärsii mammuttitaudista. Se on vetävä, mutta sen kaari on vähän laskeva.

Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2154, Pandora-nimiselle viidakkoplaneetalle. Sen ilmakehässä ihminen ei voi hengittää, mutta kasvisto on satumaisen värikästä ja fauna mitä mielikuvituksellisin.

Suuryritys haluaa louhia malmia, joka on suomennoksessa ”älymetalli” ja englanniksi ”unobtainium”. Englanninkielinen sana peilaa koko käsikirjoituksen kohtalokkuudentuntua – Cameron rakentaa laveaa scifi-mytologiaa.

Metallin paras esiintymä sijaitsee kolmimetristen ja sinisten na’vi-humanoidien puukaupungin alla.

Vyötäröstä alaspäin halvaantunut sotilas Jake (Sam Worthington) pääsee seikkailemaan planeetalle, kun hänen tietoisuutensa siirretään na’vi-kroppaan.

Avatar

Lyhyesti kuvailtuna juoni on kuin Mies hevosena– tai Tanssii susien kanssa -elokuvista. Sankari on vakoojana intiaanien leirissä (na’vi-kulttuuri muistuttaa kovasti Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja), omaksuu heimon tavat ja huomaa lopulta kuuluvansa mielummin siihen kuin ahneeseen ja omahyväiseen etniseen perheeseensä.

Jake myös rakastuu na’vi-prinsessaan (Zoe Saldana).

Cameron on paitsi perfektionisti ja kunnianhimoinen suuruudenhulluteen asti, myös kunnon macho. Niinpä elokuvan kliimaksi on näyttävä sotajakso. Roistoksi nostetaan verenhimoinen eversti (Stephen Lang), jolle Jake on välittänyt na’vi-salaisuuksia.

Mutta ennen taisteluihin ehtimistä Jaken pitää päästä na’vien sisäpiiriin, ja nämä kilvoittelut ja rituaalit ovat pitkästyttäviä. Klisekimppuna etenee myös Jaken paljastuminen petturiksi. Nämä eivät ole merkittäviä juonipaljastuksia, koska kuvio on alusta asti (harmillisen) selvä. Eikä loppumäiskekään mene mitenkään poikkeuksellisen komeasti – sota on oikeastaan yllättävän lyhyt.

Kliimaksi menee vanhan kaavan mukaan: kun soturit ovat alakynnessä, saapuu yllättävä, elokuvan logiikkaan toki sopiva, mutta älkää nyt viitsikö -fiilistä itsessäni herättänyt ratsuväki.

Parasta Avatarissa on ensimmäinen puolisko, jossa esitellään Pandora. Se on elokuvassa kuin henkilö itsessään – ja kaikista kiinnostavin. Vihreän ja neonväreissä hohtavan, aivan vieraan maailman kuvauksessa on aito sense of wonder.

Pandora on Eeden, jonka muukalaiset – ihmiset – haluavat polttaa.

Tarinasta on helppo vetää vertauksia USA:n toilailuihin Irakissa (älymetalli/öljy) ja Vietnamissa (viidakkomiljöö, helikopterisota). ”Alkuasukkaiden tappaminen näyttää pahalta, mutta vielä pahempaa on, jos osakkeenomistajat saavat kuulla huonosta tuloksesta”, perustelee Giovanni Ribisin näyttelemä kaivosyhtiön niljakepyrkyri, josta näkee ensi sekunnilla, mikä hän on miehiään – tyyppi on sama kuin Aliensin Burke. Toinen vertailukohta Cameronin tuotannossa on Abyss – syvyys (1989), jossa myös punnittiin vihollista etsivän sotilasmahdin ja vieraan kulttuurin törmäämisriskiä. Syvällisiksi näitä teemoja ei voi millään väittää.

Se, että Cameron toistaa omien elokuviensa piirteitä, ei ole ongelma. Sankari Jaken jääminen vähän haaleaksi on kuitenkin harmi. Jake on tyhmänrohkea, mutta pitkään myös tahditon na’vi-kulttuurissa – mielenkiintoinen ugly american -hahmo, jonka ristiriidoista olisi voitu saada enemmän irti. Worthington ei sitä ehdi tai osaa tehdä.

Viimeksi Public Enemiesissä John Dillingerin ampuvana poliisina nähty Stephen Lang maalaa roistoeverstistä asiallisen peruspahiksen, jonka eleet loppunujakassa ovat kuin suoraan llmestyskirja Nytin eversti Kilgorelta.

Cameronin parhaissa elokuvissa on aina ollut vahvoja naishahmoja. Nyt soturiprinsessan ohella vaikutuksen tekevät ohjaajan Aliens-tähti Sigourney Weaver Jaken tehtävää johtavana tiedenaisena sekä loistava Michelle Rodriguez ronskina sankarilentäjänä (josta tuli heti mieleen Aliensin Vasquez).

Michelle Rodriguez

Na’vit on toteutettu digitaalisesti. Elokuvan kustannuksista valtaosa lienee juuri näissä kuvissa, joita on mielettömän paljon. Useimmat päähenkilöt ovat siis animaatiota.

Välillä na’vi-olentojen ihotekstuuri pistää silmään epäaitona ja joskus heidän palmikoidut hiuksensa heiluvat luonnonlakien vastaisesti. Peräkkäin voi olla aivan realistiselta tuntuvia kuvia ja sitten yksi vanhan tietokonepelin kököltä välianimaatiolta näyttävä parin sekunnin munaus. Ongelmat ovat kuitenkin aika pieniä ja oma silmäni tottui näihin olentoihin, vaikka ne etukäteen toivat mieleen lähinnä venytetyt smurffit.

Elokuvan 3D-tekniikan toimivuudesta en voi sanoa mitään uutta, sillä Suomen ensimmäisessä lehdistönäytöksessä esitettiin tavallinen kaksiulotteinen 35mm-kopio.

Ilmeisesti 3D ei ole mitenkään itseisarvoista, sillä elokuvan visuaalisuus toimi tässä muodossa mainiosti. Vain joidenkin kuvakulmien ja leikkauksen rauhallisuuden perusteella olisi voinut aavistaa, että Avatar on suunniteltu ensisijaisesti 3D-muotoon. Joissain toimintakohtauksissa myös käytetään hidastuksia erikoisella tavalla, jonka syynä lienee se, että 3D:ssä kaikista nopeimmat liikkeet näyttävät kummallisilta. Eivät ne 2D:nä häirinneet.

Periaatteessa haluaisin nähdä Avatarin myös 3D:nä. Mutta en millään jaksa katsoa tätä melkein kolmituntista ja epätasaista poikainseikkailua uudelleen kovin pian.

Avatar ensi-illassa 18.12.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Terästotuus, olet muuttanut kaikki ajatukseni sanoiksi, kiitos siitä!
Avatar ei juonellisesti ehkä ole ”virstanpylväs” elokuvahistoriassa, mutta hitto soikoon, on se vaan niin näyttävä ja kaunis. Nyt päät ulos perseistä kaikki vihaajat, tässäpuhutaan aivan selvästi tämän, edellisen ja seuraavan vuosikymmenen parhaasta elokuvasta.!

Terästotuus kirjoitti seuraavaa: Usealta suomalaiselta kriitikolta Avatarille kaksi tai kolme tähteä. Tässä vähän toisenlaista pisteytystä: http://www.imdb.com/title/tt0499549/

Tähän on pakko huomauttaa, että lähdekritiikki ei tunnu olevan Terästotuuden vahvimpia osaamisalueita. Tällaisilla alkuvaiheen IMDb-pisteillähän ei ole mitään merkitystä, koska ne perustuvat hyvin vinoutuneeseen otantaan.

Tässä vaiheessahan Avatarin ovat käyneet katsomassa lähinnä ne, jotka juuri tuontyyppisistä elokuvista kaikkein eniten tykkäävät – ja luonnollisesti laittavat kympin tai ysin IMDb-arvosteluunsa. Toisenlaisista elokuvista – siis jostain muista kuin seikkailufantasioista – pitävät eivät pääsääntöisesti ole Avataria vielä edes nähneet, koska eivät pidä sitä vaivan arvoisena.

Vasta joskus muutaman vuoden kuluttua alkaa Avatarin IMDb-lukema olla lähempänä totuutta, kun elokuvan on nähnyt paljon laajempi ihmisjoukko. Ja nimenomaan sellainen ihmisjoukko, joka edustaa jo tasaisemmin eri makuja ja mieltymyksiä eikä muodostu vain yhden tietyn genren fanaattisimmista intoilijoista.

Aika ison DVD-kokoelman omistaja:
”Tähän on pakko huomauttaa, että lähdekritiikki ei tunnu olevan Terästotuuden vahvimpia osaamisalueita. Tällaisilla alkuvaiheen IMDb-pisteillähän ei ole mitään merkitystä, koska ne perustuvat hyvin vinoutuneeseen otantaan.”

Avatar IMDb:ssä: 8.8/10 73,512 votes

Otetaanpa messiin muutama Cameronin muu raina:
The Terminator: 8.1/10 162,776 votes
Terminator 2: 8.5/10 214,773 votes
Aliens: 8.5/10 155,366 votes
The Abyss: 7.5/10 46,523 votes
True Lies: 7.2/10 74,273 votes
Titanic: 7.3/10 219,029 votes

Avatarille JO yli 73 000 ääntä ja 8,8/10. Eikö tämä ole aikalailla linjassa noiden muidenkin pisteiden kanssa? Saman pisteytyssysteemin mukaan suomalaisten kriitikoiden antamat 2 ja 3 tähteä olisivat siinä 4-6 hujakoilla. Luuletko tosiaan, että tulee tuohon laskemaan? Kumpikohan on luotettavampi: suomalainen kriitikko vai IMDb?

”Tässä vaiheessahan Avatarin ovat käyneet katsomassa lähinnä ne, jotka juuri tuontyyppisistä elokuvista kaikkein eniten tykkäävät – ja luonnollisesti laittavat kympin tai ysin IMDb-arvosteluunsa.”

Finnkinon mukaan 18-24.12.2009 Avatar: 57 740. Jenkeissä toista viikkoa ykkösenä. Noita ”juuri tuontyyppisistä elokuvista kaikkein eniten tykkääviä” näyttää olevan aika peijoonisti!

”Toisenlaisista elokuvista – siis jostain muista kuin seikkailufantasioista – pitävät eivät pääsääntöisesti ole Avataria vielä edes nähneet, koska eivät pidä sitä vaivan arvoisena. Vasta joskus muutaman vuoden kuluttua alkaa Avatarin IMDb-lukema olla lähempänä totuutta, kun elokuvan on nähnyt paljon laajempi ihmisjoukko. Ja nimenomaan sellainen ihmisjoukko, joka edustaa jo tasaisemmin eri makuja ja mieltymyksiä eikä muodostu vain yhden tietyn genren fanaattisimmista intoilijoista.”

Nämä teitin jutut on niin puutaheinää ettei mitään rajaa! Väitätkö tosiaan, että Suomessa Avatarin on nähnyt 57 740 seikkailufantasiafanaatikkoa?! Etkö sinä tajua, että sitä on katsonut ”normaalit katsojat”, pässi!

Siteeraan vielä itseäni: ”Tuota minä vain jaksan ihmetellä, miksi oman alan tekijät (varsinkin taiteen alalla) eivät (juuri) koskaan tunnista merkkitapauksia, kun ne syntyvät?”

Olette kyllä omituista porukkaa. Mitä te siitä välitätte mitä muut ovat mieltä jostain elokuvasta. Jos itse tykkäsi ja nautti leffasta niin ainoastaan sillä on jotain merkitystä. Voi kauheata jos joku kriitikko lyttää jonkun leffan, ei se kriitikon lyttääminen tee siitä elokuvasta yhtään sen huonompaa niiden mielestä jotka jostain leffasta pitivät. Sehän on vain yhden ihmisen mielipide ja pitää muistaa, että kaikki eivät katsele elokuvia ammatikseen, joten vähempikin yleensä riittää tavalliselle elokuvankävijälle.

Rapa: ”Mitä te siitä välitätte mitä muut ovat mieltä jostain elokuvasta. Jos itse tykkäsi ja nautti leffasta niin ainoastaan sillä on jotain merkitystä.”

Näinhän se menee. Mutta menisitkö itse syömään ravintolaan, jonka lihaa ruokakriitikot väittäisivät mädäntyneeksi? Entä mitä tekisit, jos ravintolassa kävisitkin ja huomaisit lihan ensiluokkaiseksi? Ohittaisitko mädäntyneen lihan väitteet vain olankohautuksella?

”Näinhän se menee. Mutta menisitkö itse syömään ravintolaan, jonka lihaa ruokakriitikot väittäisivät mädäntyneeksi? Entä mitä tekisit, jos ravintolassa kävisitkin ja huomaisit lihan ensiluokkaiseksi? Ohittaisitko mädäntyneen lihan väitteet vain olankohautuksella?”

Tuskinpa, mutta elokuvista monesti puhuttaessa nämä ovat mielipideasioita ja toisen päätä on mahdoton kääntää jos hän on jotain mieltä jostain. Ruoka-asiassa tämän kriitikon väitteen voi todistaa konkreettisesti vääräksi, kun taas makuasioissa ja mielipide-eroissa se on mahdotonta, koska jokainen saa olla mitä mieltä huvittaa mistä tahansa. Voit sitten olla eri mieltä ja unohtaa koko ihmisen ja hänen mielipiteensä.

Rapa: ”…nämä ovat mielipideasioita ja toisen päätä on mahdoton kääntää jos hän on jotain mieltä jostain.”

Kun kyseessä on ammattikriitikko, se ei ole enää mielipideasia. Elokuvissa on eri osa-alueet (niin kuin oscareita jaetaan lavastukselle, musiikille, käsikselle, tehosteille jne.), joiden ansioiden yhteisvaikutuksesta, kuten myös ”elokuvan maagisesta vetovoimasta”, muodostuu elokuvan pisteytys. Avatar jos mikä osoittaa kuinka epäpätevä suomalainen kriitikko on. IMDb:n rankkauksessa top 25 kautta aikojen ja eilisen kommenttini jälkeen ääniä on tullut 5000 lisää (2002 enskarin saanut Kaurismäen Cannes-palkittu Mies vailla menneisyyttä pojot ja äänet vertailun vuoksi: 7.7/10 9,645 votes). Suomessa Avatarille pääsääntöisesti 2-3 tähteä, että semmottiin!!!

”Kun kyseessä on ammattikriitikko, se ei ole enää mielipideasia. Elokuvissa on eri osa-alueet (niin kuin oscareita jaetaan lavastukselle, musiikille, käsikselle, tehosteille jne.), ”

Riippuu ihan sinusta itsestä minkälaisen painoarvon haluat antaa jollekin kriitikoille tai Oscareille. En minä ainakaan elokuviani sen takia mene katsomaan, että joku kriitikko on sitä kehunut tai se on saanut Oscareita. Itsellä on ihan omanlainen leffamaku ja menen katsomaan sellaisia leffoja mitkä itseäni kiinnostavat ja monesti käyn leffassa ihan fiiliksen mukaan, joskus on hyvä heittää aivot narikkaan ja katsoa jotain täyttä skeidaa ja repeillä siellä elokuvateatterissa.

Katson itsekin sellaisia elokuvia kuin haluan, siinä kriitikoiden (varsinkin suomalaisten) sana ei paljoa paina. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että suomalaisilta taidekriitikoilta pitäisi vaatia parempaa – siis PALJON parempaa. Kriitikot ovat eräänlaisia kuluttaja-asiamiehiä, jotka tuovat uudet jutut esille (varsinkin marginaalimmilla alueilla) ja antavat vinkkejä mihin kuluttajan kannattaa rahansa sijoittaa. Objektiivista tietoa saa elokuvien suhteen paljon paremmin IMDb:stä kuin suomalaisilta kriitikoilta.

Huvittavaa, että täällä itketään kuinka Avatar ei saa kriitikoiden ”väärien mielipiteiden” takia ansaitsemaansa arvostusta, koska ihmiset ihmiset eivät sitä nähtävästi täten käy katsomassa. Avatar on kuitenkin tällä hetkellä kaikkien aikojen toiseksi tuottoisin elokuva, ja uskoisin, että trendi on vastaava myös Suomessa. Eli missäköhän nämä kriitikoiden antamat pisteet oikeasti näkyvät Avatarin kaltaisessa mammutissa. Kyllähän jotkut Transformerssit ovat tehneet aivan käsittämättömästi rahaa vaikka niitä ei varmaan ole kehunut kukaan. Uskon kyllä, että kriitikoiden arviot kyllä näkyvät lähinnä pienempien ”taide-leffojen” kohdalla niiden rahallisena menestyksenä ja näissä tapauksissa usein itseänikin ottaa päähän kuinka jotkut leffat vain haukutaan subjektiivisen kokekuksen perusteella paskoiksi, eikä nähdä sitä että juuri tämä asenne on syynä siihen, että elokuvakenttä muuttuu kokoajan yksipuolisemmaksi, koska Terry Gilliamin tapaisille tekijöille ei anneta enää mahdollisuuksia tehdä elokuvia, koska osa kriitikoista ei vaan ymmärrä näkemäänsä.

Morse Jakkeus, ei tässä itketä kriitikoiden mielipiteistä, todetaan vaan kuinka ammattitaidottomia suomalaiset kriitikot ovat. Miksi siitä välittää? No, lyhyesti: byrokraatit vastaavat taiteen rahoituksesta ja heidän päätöksiään ohjaa selkeästi kriitikot (parempi näin kuin että he byrokraatteina vetäisivät päätökset omasta hatusta). Kun suomalaisten kriitikoiden taso on tätä kuin on, on myös suomalaisen elokuvan kehitys mitä on.

”jotkut leffat vain haukutaan subjektiivisen kokekuksen perusteella paskoiksi, eikä nähdä sitä että juuri tämä asenne on syynä siihen, että elokuvakenttä muuttuu kokoajan yksipuolisemmaksi”

Tätä juuri tarkoitan. Kun kriitikko jauhaa skeidaa elokuvista ja jos eteen osuukin tuntematon hyvä elokuva jota hän kehuu, häntä ei ota kukaan tosissaan. Kerran voit ehkä myydä paskaa, mutta toisen kerran jälkeen naama on auttamattomasti mennyt. Huonot kriitikot ovat nimenomaan indie-elokuvan tuho, vaikka teilatessaan älyllisesti tyhminä mainstream-elokuvia toista yrittävät.

Markku Lappalaisen linkittämä arvostelu Avatarista on huomattavasti asiallisemmin ja objektiivisemmin tehty kuin vaikka tämä Kalle Kinnusen tekele. Hän perustelee näkemyksensä hyvin, ja hyvin piilottaa suuren innostuneisuutensa elokuvan suhteen objektiivisen näkökulman alle. Tällaisesta suomalainen taidekritiikki saisi ottaa oppia joka suhteessa: on perehdytty aiheeseen, ei sokaistuta omasta näkökulmasta, annetaan kiitosta aiheesta ja nähdään teos koko alan mittakaavassa maalaisjärjellä hahmotettuna. Paljon kiitoksia hienosta kirjoituksesta! Kirjoitit mm:

”Mielestäni James Cameron lienee elävistä ohjaajista kokonaisvaltaisesti teknisesti taitavin. Hän onnistuu vaikeimmassa eli sen hankalastimääriteltävän ”sydämen” tuomisessa suuriin spektaakkelielokuviin. Cameronin tarinankuljetus on hallittua ja tehokasta eikä siinä keskitytä yksinomaan mainosfilmimäiseen näyttävään pintaan à la Michael Bay vaan henkilöille, niiden väliselle vuorovaikutukselle ja ”tunnepuolelle” annetaan riittävästi tilaa.”

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Lisäisinpä jopa: James Cameron tulee jäämään elokuvahistoriaan yhtenä kaikkien aikojen teknisesti taitavimpana, sekä elokuvanteon kokonaisvaltaisesti hallitsevimpana ohjaajana. Yksi kaikkien aikojen suurimmista visionääreistä.

Avatar voitti parhaan elokuvan Golden Globen. Parhaan ohjaajan pystin pokkasi James Cameron. Että semmottiin.

Kummastuttaa ainakin itseäni nämä elokuvasta kirjoitetut kommentit. Ei siinä ole mitään oudoksuttavaa, jos suomalainen elokuvakritiikki on heikonpuoleista, jos elokuvista keskustelevien näkemyksetkin ovat näin itseriittoisia tai toisten näkemyksiä ymmärtämättömiä. Tämä pätee niin Terästotuuteen kuin vastaväittäjiinkin. Milloinkahan elokuvista ja niiden arvostelusta aletaan puhua Suomessakin enemmän itse elokuvien tasolla, eikä pelkästään omien mielipiteiden pönkittäjinä?

Peter von Baghkin on todennut olleen joskus joidenkin elokuvien kohdalla täysin väärässä. Tällainen näkökulma on mielestäni hyvä pitää mielessä elokuvia arvostellessa. Absoluuttista totuutta tuskin on olemassa, vaikka jotkut yrittäisivät niin väittää, tai ainakin siltä keskustelu joskus näyttää.

Tietysti myös tätä omaa kirjoitustani kuka tahansa muu lukija voi kritisoida ja asettaa täten väitteeni virheelliseksi, mutta minkäs minä sille voin, että näitä kommentteja lukiessa tuli vain enemmän mieleeni kirjoittajien halu tuoda oman mielipiteensä ainoana oikeana mielipiteenä esille kuin itse elokuvan arvostelu.

Ihmettelijä: ” Ei siinä ole mitään oudoksuttavaa, jos suomalainen elokuvakritiikki on heikonpuoleista, jos elokuvista keskustelevien näkemyksetkin ovat näin itseriittoisia tai toisten näkemyksiä ymmärtämättömiä. Tämä pätee niin Terästotuuteen kuin vastaväittäjiinkin.”

Kyllä, olen samaa mieltä. Tuli sanottua pariin otteeseen aika ilkeästi enkä ole niistä ylpeä. Jouduin puolustamaan ”oikeutta toisenlaiseen mielipiteeseen”. Minulle vain on punainen vaate ”osaavan tekijän aiheeton dissaaminen”.

Ihmettelijä: ”Tämä pätee niin Terästotuuteen kuin vastaväittäjiinkin.”

Heh… en tyhmänä tuota jujua heti hoksannut, eli meitikö oli sitten kaiken pahan alku ja juuri: did I drop the first blood. Eli puolustusasemissa edelleen ollaan, positiivista aloitetta vastapuolelta odotellaan.

Kiitos palautteestasi Terästotuus, erittäin mukavaa kuulla, että pidit kirjoituksestani.

Ihmettelijä, mielestäni Suomessa elokuva-arvostelukulttuuri on ”valtamedioissa” varsin kehittymätöntä. Mielestäni tähän on syynä toisaalta joidenkin arvostelijoiden epäanalyyttinen ja epäobjektiivinen asenne ja toisaalta taas joidenkin arvostelijoiden ylimoralisoiva ja snobistinen asenne. Monet arvostelijat eivät perustele riittävästi mielipiteitään eivätkä näytäkään pyrkivään mahdollisimman objektiiviseen arvostelulinjaan. Minusta tällöin unohdetaan tärkein eli yleisön, lukijakunnan palveleminen.

Minä pidän asiapuheesta. En ole ihminen, joka seuraa käyttäytyskoodeja. ZIP:stä on mukavaa että pidin hänen kirjoituksesta. Tällainen on ”omaa egoa hivelevää” mutta tällahan ei ole merkistystä. Mielestäni Suomesta puuttuu objektiivisten tekijijöiden (ohjaajien, tuottajien, valo- ääni-lavastesuunnittelijoiden sekä muiden suunnittelijoiden), subjektiivisten tekijöiden (näyttelijöiden, tanssijoiden, nukettajien, sirkuslaisten jne. ) sekä ulkopuolisisten eli arvostelijoiden välinen kommunikaatio. Miksi se ei voisi muodostua vaikka tämän Suomen Kuvalehden keskustelupalstaan? Mielestäni ei pidä ajatella lukijakunnan palvelemista (jos nyt ei mennä totaaliseen genrerunkkaukseen niin kuin kuiviksen palstalla), jos takana on selkeä ASIAA ETEENPÄIN VIEVÄ AJATUS. Suomesta puuttuu ehdottomasit erilaisten tekijöiden vuorovaikutuksellinen kommunikaatio. Kiitoksen ZIP:lle aloitteen alulle panemisesta!

Toki arvostelijoiden ja taiteen ja kulttuurin tekijöiden välinen kommunikaatio ja vuorovaikutus on tärkeää. Tarkoitin tuolla lukijakunnan palvelemisella sitä, että minusta arvostelijoiden ensisijainen tehtävä on välittää tietoa lukijoille siitä mikä elokuva (tms.) kenenkin kannattaisi mennä katsomaan ja samalla myös tarjota mahdollisuuksia saada kulttuurikokemuksesta enemmän irti. Tämä yksinkertainen ”perustehtävä” tuntuu olevan turhan monella arvostelijalla hakusessa.

Näitä luetaan juuri nyt