Jackass ja mallioppimisen ongelma

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Jackass 3D on hemmetin hauska. Ja se kehuista: en suosittele sikailuelokuvaa kenellekään, joka ei jo olisi siitä kiinnostunut.

Kerronpa vaan, että nauroin, nauroin ja nauroin taas.

Valtion elokuvatarkastamoa ei kauheasti naurata. Kuten Johnny Knoxvillen ja kumppanien edellisetkin leffat, J3D sai ikärajakseen K-15:n. VET kiteyttää elokuvan omalla tavallaan: ”Haitallisuus mallioppimisen kannalta ilmeistä.”

Oikeassahan he ovat, kieltämättä.

Elokuvassa nähdään myös Extreme Duudsonit.

Ja sikäli tämä mallioppiminen on ollut äärimmäisen tuhoisaa, että suomalaisen televisiohistorian parhaiten menestynyt konsepti – siis Duudsonit, joiden ohjelma on myyty noin tuhanteen maahan – ovat tavallaan mallioppimista Jackasseilta. (Tai ehkä televisio-Jackassia edeltäneistä skeittivideovirityksistä, mutta kuitenkin.)