Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Iron Sky, talvisodan henki ja tyhmät kriitikot

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 3.4.2012 14:52

Kun Talvisota-elokuva tehtiin 22 vuotta sitten, sitä ympäröi valtava hype. Puhuttiin, että tämä leviää nyt maailmalle ja että tässä on vihdoin totuus sodasta. Kyse oli yhtäkkiä jostain muusta kuin itse elokuvasta. Jos joku meni toteamaan, ettei Talvisota ole ehkä niin mahtavan hyvä elokuva, oli se sama kuin olisi haukkunut sotaveteraanit.

Iron Sky aloittaa nyt maailmanvalloitustaan ja on selvä, että se tulee olemaan ilmiö – pian näemme, kuinka iso.

Suomessa sen tiimoilta on jo ammuttu mediassa yli.

Rautainen uroteko -otsikon alla Iltalehden Juho Rissanen ihmettelee, miksi jotkut ovat kehdanneet väittää, että elokuvassa olisi mitään vikaa. Tyyliltään teksti on kuin tuulahdus stallarivuosilta, vaikka kulma on eri.

”Suomessa Iron Skyn saamat arvostelut ovat olleet pääosin positiivisia, mutta myös yllättävän kriittisiä. Sen sijaan, että filmi nähtäisiin sellaisena suomalaisen osaamisen, sisun ja taidon lippulaivana joka se on, keskitytään valittamaan turhanpäiväisistä yksityiskohdista”, Rissanen kirjoittaa.

Sitä hän ei jaksa tähdentää, mitä nämä yksityiskohdat ovat.

Pari kappaletta myöhemmin Rissanen luopuu sovittelevuudesta ja pitää suomalaisia kriitikoita jo ihan uunoina.

”Huolimatta suomalaisten elokuva-arvostelijoiden ihmeellisestä valituksesta, Iron Sky tulee varmasti toimimaan Vuorensolalle käyntikorttina sinne, minne hän haluaakin seuraavaksi suunnata.”

Samaan syssyyn Rissanen tyrmää kaikki muut viime aikojen suomalaiset elokuvat intohimottomiksi ja pistää muut elokuvaohjaajat lainausmerkkeihin: kieltää heidän kykynsä.

Iron Skyn ansioksi Rissanen osaa itse kiteyttää, että ”se oli kaikki kansainväliset mitat täyttävä komediaseikkailu, joka ei kalpene yhtään kymmenen kertaa kalliimpien Hollywood-filmien rinnalla, päinvastoin”. Tästä syystä Iron Sky on ”paras kotimainen elokuva vuosiin”.

Olen varma, ettei Rissanen ole ainoa, jonka mielestä Iron Sky tosiaan on paras suomalainen elokuva vuosiin. Se on yhtä pätevä mielipide kuin mikä tahansa muu.

Mutta mitä se kriitikoiden ”ihmeellinen valitus” on?

Jos niitä jo ilmestyneitä, hyvin erilaisten julkaisujen arvosteluja vain jaksaa lukea, voi huomata Iron Skyta kritisoineiden arvostelijoiden todenneen yksimielisesti, että Hollywood-luokan tehosteloistosta huolimatta se ei ole terävä, ja että nastasta konseptista saadaan rajallisesti irti: HS, City, elitisti.net, dome.fi, Episodi.

Suhteellisuudentajunsa menettäneen Rissasen kortti on sama kuin Talvisodan aikaan, joten toistetaanpa: ”sen sijaan, että filmi nähtäisiin sellaisena suomalaisen osaamisen, sisun ja taidon lippulaivana joka se on, keskitytään valittamaan turhanpäiväisistä yksityiskohdista.”

Niin. Valittamaan siitä, ettei komedia ole kovin hauska.

Yleistys kertoo hemmetin huonosta suomalaisesta itsetunnosta: kun jotain ulkomailla hyvin menestyvää nostetaan jalustalle, siinä ei saa nähdä mitään vikaa, tai on ”ihmeellinen valittaja” ja samassa veneessä Suomen huonojen ”elokuvaohjaajien” kanssa. Vähempi kuin jakamaton ylistys ei riitä! Yksi kansa, yksi elokuva, voi Rissasen ydinväittämän tulkita.

Ironista, että tällaista goebbelsmäistä aggressiotekstiä lauotaan natsikomediasta.

Itse näin visuaalisesti komean tieteiskomedian, joka ei ollut ääneen naurattavan hauska kuin satunnaisesti – mutta viihdytti. Suomalaisen elokuvateollisuuden saavutuksena – tuotteena – kansainvälisesti kiinnostava tieteisleffa on toki aivan huikea juttu.

Intohimoa siitä ei puutu, mutta ei puutu vaikkapa Rare Exportsista, Muukalaisesta, Napapiirin sankareista, Mustasta jäästä tai Hyvästä pojasta, jotka ovat kaikki erilaisia ja omalla tavallaan erinomaisia. (Kaurismäen jätän pois nyt ihan suhteellisuuden vuoksi.)

Jos minulta kysytään, ne ovat parempia kuin Iron Sky.

Iron Sky ensi-illassa keskiviikkona 4.4.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Toivon että eutanasia-Katsoja on vihreä kulttuuri-ihminen, koska jos hän olisi persu, meillä on huomisen lööpit valmiina. Hymiö.

Itse katson Iron Skyn kun lastenhoidolta kerkeän.

Talvisota-elokuvaa haittasi harvinaisen vähäluminen talvi, mikä teki kuvan maisemista lavastetunoloisen. Kuvaukset olisi tullut siirtää pohjoisempaan lumen vuoksi. Lisäksi hahmot olivat teennäisiä, ylinäyteltyjä. Ei hyvä.

Elokuvapa hyvinkin, mutta miltäpä tuntuisi jos olisikin käynyt siten että olisimme hävinneet talvisodan? Osaisimmeko kaikki venäjää ja voisimmeko helposti matkustella lähes puolen maapallon alueella, Mustalle merelle, Japanin merelle jne…? Puolustimmeko täällä vain etuoikeutettuja sukuja jotka olisivat kuitenkin livistäneet maasta ennen lopullista valloitusta?

”Niin. Valittamaan siitä, ettei komedia ole kovin hauska.”

Absoluuttinen totuus? Minusta se hauskuus ei ollut ongelma, vaan se oli tarpeeksi hauska. Se komediapuoli ei ampunut yli = peittänyt kaikkea alleen. Elokuvassa on kuitenkin se vakavampikin puoli, joten oli ihan hyvä, ettei sitä komediapuolta ylipainoitettu. Iron Skyn paras puoli mielestäni onkin se, ettei sitä voi helposti lokeroida pelkästään komediaksi, scifiksi, actionleffaksi…

”Yleistys kertoo hemmetin huonosta suomalaisesta itsetunnosta: kun jotain ulkomailla hyvin menestyvää nostetaan jalustalle, siinä ei saa nähdä mitään vikaa”

Iltalehden kirjoittajan pointti olikin varmaan se, että perinteiseen suomalaiseen tyyliin nähdään ensin ne viat ja keskitytään niihin ja ohimennen mainitaan ne ansiot, mutta kuitenkin mitätöidään ne painottamalla juuri niitä vikoja. ”no ei tämä nyt silti ollutkaan mistään kotoisin, vaikka..”

”Intohimoa siitä ei puutu, mutta ei puutu vaikkapa Rare Exportsista, Muukalaisesta, Napapiirin sankareista, Mustasta jäästä tai Hyvästä pojasta, jotka ovat kaikki erilaisia ja omalla tavallaan erinomaisia. Jos minulta kysytään, ne ovat parempia kuin Iron Sky”

Niin no, Rare Exportsissa oli niin ikään loistava idea, mutta silti elokuva ei edennyt onnistuneesti. Elokuva oli silti mielestäni hyvä. Iron Skyssa on myös loistava idea, mutta ei sekään elokuvana etene täysin onnistuneesti. Iron Sky yltää silti muilla ansioilla korkeammalle kuin Rare Exports. Komediapuoli uppoaa meikäläiseen ja teknisiä ansioita tuskin tarvitsee enää erikseen kehua. Lisäksi minua miellyttää, että miten elokuva peilaa hyvin nykyaikaan.******************** VAROITUS, PIENIMUOTOISTA SPOILAUSTA *************************** Se muistuttaa, että miten natsit tulivat valtaan. Se kun on tupannut unohtumaan vuosien varrella. Ei ne ilmoittaneet, että me olemme äärimmäisen pahoja, tuhoammepari rotua ja valloitamme maailman. Lisäksi Iron Sky tuo esiin sen, että natsitkin olivat ihmisiä ja sitähän moni elokuva ei uskalla tehdä. Natsejahan pidetään vain ultimatepahiksina, joita on ihan ok mätkiä miten sattuu, eikä sitä tarvitse enempää miettiä, koska ”he ovat niin pahoja etteivät he ole ihmisiä”. (Ja tähänhän nyt sitten pitää tietysti vääntää rautalangasta: Ei, en puolustele tai hyväksy natsien tekoja.) Sekin miellyttää, että tämä ei ole pelkästään natsit vs hyvä amerikka, tai ryhmä a vastaan ryhmä b. Tässähän alkaa hämärtymään se, että keitä ne pahikset oikein ovat. Lisäksi elokuvan loppu miellytti kovasti. Sanoisin, että Iron Sky on todella kunnianhimoinen elokuva, vaikka sitä ei sellaiseksi tietyllä tavalla mielletä (en tarkoita teknistä toteutusta). Täydellinen se ei ole, mutta moni muu elementti nostaa pisteitä.

Ymmärrän jos jollakin ei puutteet haittaa ja elokuvan muu anti kiehtoo niin paljon, että antaa 5/5. Itse antaisin 4/5, puutteet tiputtaa pisteitä, mutta moni seikka taas nostaa niitä. Senkin ymmärrän, jos joku antaa perus 3/5. Joku 1/5 on mielestäni taas jotain käsittämätöntä.

Itsekin kävelin salista ulos lievästi pettyneenä, odotukset olivat niin kovat. Ja elokuvassa olisi ollut aineksia vaikka mihin. Nyt se on ”vain” hyvä elokuva, jolla on hetkensä. Tuo pettymys on toisaalta melkein kokonaan jo haihtunut. Ja lisäksi huomasin, että jos laitan Iron Sky:n jonkun toisen elokuva rinnalle, niin hyvin usein miellän Iron Skyn paremmaksi elokuvaksi.

Jantteri:

”Absoluuttinen totuus?”

Ei tietenkään, makuasioitahan nämä – minkä Rissasenkin olisi hyvä ymmärtää. Mutta kritiikeissä ovat toistuneet ne tietyt elokuvan ongelmat.

”Iltalehden kirjoittajan pointti olikin varmaan se, että perinteiseen suomalaiseen tyyliin nähdään ensin ne viat ja keskitytään niihin ja ohimennen mainitaan ne ansiot, mutta kuitenkin mitätöidään ne painottamalla juuri niitä vikoja.”

Oletko törmännyt tällaiseen kirjoittamiseen Iron Skyn kohdalla? Missä? Tai ainakaan yhtään sen enempää kuin mitä itse seuraavaksi kirjoitat:

”Itsekin kävelin salista ulos lievästi pettyneenä, odotukset olivat niin kovat. Ja elokuvassa olisi ollut aineksia vaikka mihin. Nyt se on ”vain” hyvä elokuva, jolla on hetkensä. Tuo pettymys on toisaalta melkein kokonaan jo haihtunut.”

”Oletko törmännyt tällaiseen kirjoittamiseen Iron Skyn kohdalla?”

No äkkiseltään seuraava arvostelu tulee mielee. Tosin on niitä muitakin. On tullut aika lailla luettua noita arvosteluja.
http://www.demari.fi/demokraatti/kulttuuri/elokuva/5881-iron-sky-2012-timo-vuorensolan-natsifantasia-kaipaisi-rajumpaa-revittelya

”Onkin hiukan outoa, että huipputeknologia on vienyt natsit satojentuhansien kilometrien päähän ja pitänyt yhteisön elossa, muttei ole kehittänyt heille edes normaalia pöytätietokonetta.”

Tuossa on sitä RIssasen mainitsemaa ”ihmeellistä valitusta”. Ei sitten tule mieleen, että kaikki niukat resurssit menee hengissä pysymiseen ja kun yhteyksiä ulkomaailmaan ei liiemmälti ole, niin mitään teknologisia harppauksia ei ole enää luvassa. Eli sama asia kuin että höyryjunaa vain pystyttäisiin kehittämään eteenpäin, vaikka se paranisi kuinka paljon tahansa, niin höyryjuna se olisi edelleen. Oletus, että kehitys menisi samoja polkuja kuin maassa on äärimmäisen putkinäköistä. Vain tylsät ja väsyneet tosikot/kriitikot pystyvät moiseen. Hitto, eihän tällaista pitäisi joutua edes selittelemään.

Tuossa arvostelussa ei edes ymmärretä, että mitä leffassa edes yritetään hakea: ”Tahallisen b-fantasian odottaakin olevan tietyssä mielessä tönkkö, mutta voi vain miettiä, kuinka paljon hauskempi ja hävyttömämpi juttu voisi olla jonkun Leslie Nielsenin tai edes Eddie Murphyn kasvoilla ja ajoituksella”

Vaikeampi olisi keksiä huonompaa ideaa, kuin valita kyseiset näyttelijät ja vetää sillä heidän edustamallaan tyylillä.

”Tieteiscampia kaipaaville elokuvan yleisilme on liian huoliteltu ja nykyajasta pumppaava poliittinen satiiri pinnistellyn päälleliimattua. Jenkit ovat röyhkeitä ja tyhmiä, pohjoiskorealaiset Johtajansa pauloissa ja suomalaiset puolueettomia. Koska naurattaa?”

Itse asiassa yleisö juuri noissa kohdissa nauroi. Ihan normaalissa näytöksessä, eikä pelkästään fanien ennakkonäytöksessä.

”Valtava ennakkohype pitää huolen siitä, ettei teos varmaankaan floppaa, mutta word-of-mouth ratkaisee.”

En tiedä, ehkä surkean arvostelun muu anti aiheuttaa sen, että tuo yllä oleva lausekin tuntuu asenteelliselta.

Jos määrittelen omaa pettymystäni tarkemmin, niin se on lähempänä seuraavaa tilannetta kuin oikeaa pettymystä: toivot Ferraria ja saatkin Porschen. Ei täydellinen, mutta jaksaako hirveästi mussuttaa?.

Jantteri, linkittämässäsi jutussa kiistatta on kyseisiä piirteitä. Enpä ollut muistanut lukea Demarin arvioita vähään aikaan.

Rissasen ja Jantterin ei kannata osoitella syyttävillä sormillaan liikaa suomalaisia kriitikoita. Väitän, että laatuun tottuneessa ulkomaalaisessa lehdistössä Iron Sky on saanut huomattavasti kovempaa kritiikkiä niskaan kuin täkäläisissä medioissa, joissa on annettu varovaista Suomi-lisää (”suomalaiseksi elokuvaksi tosi hyvän näköinen”). Tämä ei kuitenkaan ole selvästi riittänyt Rissaselle, joka vaatii kirjoituksessaan ehdotonta uskollisuudenvalaa kaikilta suomalaiskriitikoilta ilman mitään soraääniä.

Rissasen nationalismi on sikäli hauskaa, että hänen mielestään kaikkien aikojen parhassa suomalaisessa elokuvassa ei puhuta suomea, ei ole suomalaisia näyttelijöitä eikä siinä viitata suomeen millään tavalla. Ne on ne muut lainausmerkkiohjaajat, jotka tekee niitä tyhmiä suomielokuvia hassulla suomenkielellä.

”Väitän, että laatuun tottuneessa ulkomaalaisessa lehdistössä Iron Sky on saanut huomattavasti kovempaa kritiikkiä niskaan kuin täkäläisissä medioissa”

No tuosta saa taas sen käsityksen, että Suomesta tulisi pelkkää sontaa ja että ulkomailta (Hollywoodista?) tulee pääosin laatuviihdettä. Olen kyllä lukenut ulkomaisia arvioita ja äkkiseltään tuntuu, että vähemmän siellä on näitä 1/5-arvioita, mutta muuten tuntuu, että aika samalla tavalla ovat arvostelut jakaantuneet. Ja ulkomaisissa arvioissa suomi-lisä on korvattu ”budjettiin nähden erinomaisen näköinen”.

Eipä sillä, rankasti polarisoituneet arviot pitävät huolen siitä, että keskustelua syntyy ja se taas pitää huolen siitä, että kaikkien pitää itse nähdä elokuva.

Olihan tuo Rissasen artikkeli kieltämättä aika raisu, mutta niinhän ne lehtijutut ja otsikot yleensä on. Sellaista puolitrollausta.

Vietin iltapäivän katsomalla kotimaisia ensi-iltaelokuvia. IRON SKY oli myönteinen yllätys. Tärähtänyt satiiri on vaikea laji, mutta tyylitaju säilyi alusta loppuun. Muut elokuvat eivät olisi voineet olla erilaisempia: RISTO RÄPPÄÄJÄ ja TAISTELU NÄSILINNASTA 1918. Kaikissa oli hyvin yleisöä, joka seurasi elokuvaa keskittyneesti.

Näitä luetaan juuri nyt