Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Iron Sky 2: mitä jos joukkorahoitus ei vedäkään?

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 3.7.2013 09:37

Iron Skyn jatko-osa The Coming Race on tekeillä. Päivän Iltalehdessä budjetiksi kerrottiin peräti 15 miljoonaa dollaria – puolet enemmän kuin ensimmäisen elokuvan hinta. Kaikki kuitenkin tuntuu olevan faneista kiinni.

Kummallista on se, että tulevan elokuvan esituotantokin on tarkoitus joukkorahoittaa. Pitäisi saada 150 000 dollaria, jotta ideointi lähtee kunnolla käyntiin.

Ensimmäinen Iron Sky esituotettiin normaalikeinoin. Joukkorahoituksella kerättiin kymmenisen prosenttia varsinaisesta budjetista.

En ole joukkorahoituksen asiantuntija, mutta rehellisesti sanottuna tämänkertainen kuvio ei vaikuta aivan vakuuttavalta.

Nyt syntyy vaikutelma, että tekijät tai perinteiset rahoittajat eivät usko operaatioon niin, että ryhtyisivät hommiin ennen kuin fanikunta osoittaa rahoillaan kuuliaisuutta. Vasta rahojen saapuessa ryhdytään kirjoittamaan. Kuvauksien taas on kerrottu alkavan aikaisintaan 2015.

Niin tai näin, faneilla on nyt tosiaan ainutlaatuinen mahdollisuus päättää, lähteekö koko homma rullaamaan.

Ilmeisesti kiinnostus on ollut odotettua heikompaa: Indiegogo-joukkorahoitusalustalla tapahtuvalle operaatiolle piti saada kymmenen päivää lisäaikaa. Neljännes puuttuu yhä.

Toivottavasti ei käy niin, että jos fyffeä ei ole enempää kasassa määräaikaan 10.7. mennessä, kässäri laaditaan vain noin 75 prosentin teholla. Vaikka loogistahan se olisi: faneille tuotetta ansionsa mukaan.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @kallekinnunen

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

(Tai sanotaan nyt vielä selvennykseksi: elokuvan esituotanto *tehdään* ja valtaosa – tai kaikki, riippuen miten viimeiset 8 päivää menevät – sen budjetista tulee faniyhteisöltä joukkorahoituksen muodossa.)

Vastaukset toki selventävät, eikä ainakaan minulla ole enempää kysyttävää -kiitos niistä. Erittäin hyvä, ettei tuotantoa sidota raskaisiin diileihin liian aikaisin.

Silti: vaikka tilanne on selkeä, miltä se näyttää? Suomen historian kalleinta elokuvaa – yli 10 miljoonaa euroa – tehdään niin, että fanit ensin maksavat yli 100 000 euroa, jotta käsikirjoitus edes laadittaisiin. Kuka sen muuten kirjoittaa?

Niin, ajat muuttuvat ja rahoituskanavat sen mukana – ja hyvä niin. En ihan näe miksi se, että fanit osallistuvat elokuvan rahoitukseen on erityisen negatiivinen asia.

Vai onko isompi ongelma summa? 150k käsikseen ja neljän minuutin promoon ei ole kovin paljon etenkään jos suunnitelmissa on etsiä käsikirjoittaja jostakin Suomen ulkopuolelta.

Vaiko se, että ”mitään ei tehdä jos ei saada rahaa kasaan” -mentaliteetti? Kuten yllä selvitinkin, näin toki maailma toimii; eli ilmaiseksi ei lähdetä odottamaan käsikirjoittajilta ja kuvausryhmiltä työpanosta. Ohjaajat ja tuottajat toki tekevät niin paljon kun tarvitaan tulevaisuuden duunin eteen omalla panoksellaan, mutta tästä piiristä ulospäin astuttaessa pitää olla pätäkkää jolla maksaa.

Jos olisi käynyt niin, että emme olisi saaneet euroakaan kampanjasta ja myöhemmin SES ja muut olisivat sulkeneet ovensa ja lähettäneet tiehensä, eikä muutkaan perinteiset bisneskulmat olisi tuottaneet toivottua tulosta ja olisimme jääneet näppejämme nuolemaan, voi olla että olisimme ottaneet sen viestinä siitä, että ketään ei leffa kiinnosta ja siirtäneet sen hamaan tulevaisuuteen.

Näin ei kuitenkaan ole.

Kaikeksi iloksemme olemme huomanneet että fanit tukevat meitä, SES on aina ollut myötämielinen ja ”bisnes” on selvästi indikoinut että rahoitusta jatko-osaan olisi saatavilla mm. Saksasta, parista Aasian maasta, Suomesta ja rapakon takaa näin alkuunsa.

Mainittakoon myös, että elokuvan joukkorahoitus päätettiin lähettää liikkeelle vasta, kun olimme tarpeeksi pitkään hioneet elokuvan perustarinaa kuntoon. Vaikka virallista juonikuvausta ei vielä ole julkistettu, tähänastisetkaan ”paljastukset” eivät ole syntyneet ihan yhden illan läppäröinnin tuloksena, töitä on tehty jo nyt melko paljon.

Näin voidaan sanoa, että kirjoitusprosessi on ollut käynnissä jo kuukausia; nyt kerätyllä rahasummalla voidaan palkata ammattikäsikirjoittaja sijoittamaan kuukausikaupalla työpanostaan käsikirjoituksen luomiseen. Käsikirjoittajaa ei ole vielä julkistettu.

Kaikkiaan, en ihan ymmärrä joukkorahoitusvastahankaisuutta, mutta pistänkö sen sitten tietämättömyyden vai muutosvastarinnan piikkiin lienee se ja sama. Mutta yhtä kaikki, haluan vielä kerran ilmaista loukkaantumiseni seuraavaa huomiota kohtaan:

”Toivottavasti ei käy niin, että jos fyffeä ei ole enempää kasassa määräaikaan 10.7. mennessä, kässäri laaditaan vain noin 75 prosentin teholla. Vaikka loogistahan se olisi: faneille tuotetta ansionsa mukaan.”

Tässä annat ymmärtää melko tylysti, että on syytä odottaa meidän jengiltämme että väheksymme fanejamme ja heidän panostaan ja teemme vain sen minkä saamme irti nyhdettyä, ja että emme olisi resurssipulasta huolimatta tehneet kahta edellistä elokuvaa sataviisikymmenprosenttisella panostuksella, kunnioittaen fanejamme ja heidän panostaan äärimmäisen paljon.

Tämä ihan oikeasti vähän jää kaivelemaan ja on mielestäni täysin asiaton huomautus, josta pyytäisin tarkennusta (tai pahoittelua, jos katsot olleesi asiaton).

”En ole joukkorahoituksen asiantuntija”

No se on ainakin tullut tässä selväksi. Loistava blogi, mutta nyt toimittaja aika yössä.

LeonBlank: ”Käsikirjoittajaa ei ole vielä julkistettu.

Kaikkiaan, en ihan ymmärrä joukkorahoitusvastahankaisuutta, mutta pistänkö sen sitten tietämättömyyden vai muutosvastarinnan piikkiin lienee se ja sama. Mutta yhtä kaikki, haluan vielä kerran ilmaista loukkaantumiseni seuraavaa huomiota kohtaan”

Siis ihan oikeasti, enpä todellakaan olisi uskonut keskustelun menevän tälle tasolle.

Rutkasti yli 10 miljoonan euron elokuva, eli Suomen aivan ylivoimaisesti kallein tuotanto ikinä, tehdään ehkä, kunhan fanit ensin maksavat reilun 100 000 euron kässärin laatimiskustannukset – kässärin, jonka tekijää ei edes tiedetä, ainakaan sitä ei kerrota.

Miltä tämä näyttää ulos? Puhutaan samaan aikaan ”resurssipulasta” ja tehdään 15 miljoonan dollarin leffaa?

”Tämä ihan oikeasti vähän jää kaivelemaan ja on mielestäni täysin asiaton huomautus, josta pyytäisin tarkennusta (tai pahoittelua, jos katsot olleesi asiaton).”

Sanoisinko että hävytön kuvio: minulta pyydetään nyt henkilökohtaista pahoittelua, kun ylipäänsä kysyin aika ison ja fanien kustannuksella (eikö?) rahoitettavan esituotannon yksityiskohdista, joita siis ei avata, vaikka rahaa pitäisi saada summa, joka vastaa paria tamperelaista keskikaupunkiasuntoa.

Nyt herää kysymys, että onko se todellinen ongelma jossain ihan muualla? Ymmärtänette, että tähän kysymykseen päätyminen on minullekin aikamoinen yllätys.

Nyt Kalle kyllä otat silmän käteen ja luet uudestaan käydyn keskustelun, copypastean sen kokonaisuudessaan pahoittelupyyntöineen tähän nyt toistamiseen jos jostain syystä se on ollut epäselvästi ilmoitettuna ylhäällä:

-CUT-

”Toivottavasti ei käy niin, että jos fyffeä ei ole enempää kasassa määräaikaan 10.7. mennessä, kässäri laaditaan vain noin 75 prosentin teholla. Vaikka loogistahan se olisi: faneille tuotetta ansionsa mukaan.”

Tässä annat ymmärtää melko tylysti, että on syytä odottaa meidän jengiltämme että väheksymme fanejamme ja heidän panostaan ja teemme vain sen minkä saamme irti nyhdettyä, ja että emme olisi resurssipulasta huolimatta tehneet kahta edellistä elokuvaa sataviisikymmenprosenttisella panostuksella, kunnioittaen fanejamme ja heidän panostaan äärimmäisen paljon.

Tämä ihan oikeasti vähän jää kaivelemaan ja on mielestäni täysin asiaton huomautus, josta pyytäisin tarkennusta (tai pahoittelua, jos katsot olleesi asiaton).

-CUT-

Pyysin siis tarkennusta tästä täysin asiattomasta kommentista / oletuksesta johon ei ole minkäänlaisia perusteluja ainakaan meidän yhteisöhistoriamme kohdalla. En siihen, että kyseenalaistat tekotapaamme, siihen kaikilla on täysi oikeus – vaan nimenomaisest tuota äsken lainaamaani kommenttia koskien. Jos siihen ei ole mielestäsi syytä, haluaisin kuulla tarkennuksen – minkä takia arvelet, että me kusetettaisiin / väheksyttäisiin / hyväksikäytettäisiin yhteisöämme noin härskisti ja tarjoaisimme jotain ala-arvoista kun resurssit loppuu kesken?

Yksi selvennys, joka taitaa olla jo muutamaan kertaan mainittu;

Tällä hetkellä on olemassa 150.000 dollarin budjetti, jolla valmistetaan käsikirjoitus, muutaman minuutin promo ja tuotantosuunnitelma ja budjetti. Sen jälkeen meillä on projekti, jolla on alustavan arvion mukaan noin 15 miljoonan dollarin budjetti ja jota lähdetään rahoittamaan sitten kun ollaan valmiita.

Täysin normaali marssijärjestys. Elokuvaprojektin kehittelyä. Ja täysin normaalia rahoitusta, paitsi ehkä siltä osin että sitä joukkorahoitetaan.

Kalle Kinnunen; ”Nyt herää kysymys, että onko se todellinen ongelma jossain ihan muualla? Ymmärtänette, että tähän kysymykseen päätyminen on minullekin aikamoinen yllätys.”

Mihin mahdat Kalle tällä vihjata? Minä en ainakaan ymmärrä? Mainitsit aiemmin että kommenttisi oli provokatiivinen. Siis se, jossa me tehtäis kässäri vaan 75 % teholla. Onko tämäkin semmoinen? Jos on, ole vähän konkreettisempi!

Ei tainnu tämä kirjoitus mennä ihan putkeen. Muuten olen kyllä tykkännyt äijän kirjoituksista.

Parempi kun pistetään tämä homma öö mappiin ja jatketaan harjoituksia. Vai mitä?

Sattui Spotify tarjoamaan illan päätteeksi sopivaa kuunneltavaa äkkiväärästi aihetta liipaten:

”Come writers and critics
Who prophesize with your pen
And keep your eyes wide
The chance won’t come again
And don’t speak too soon
For the wheel’s still in spin
And there’s no tellin’ who
That it’s namin’
For the loser now
Will be later to win
For the times they are a-changin’.”

– Bob Dylan / The Times They Are A-Changing

Ovatpa suomalaiset elokuvantekijät taas herkkänahkaisia itkupillejä, kun hankalaksi käyvien kysymysten kohdalla täytyy alentua kakkahousutason huuteluun samalla kun yritetään kääntää huomiota oleellisista asioista joihinkin sivulauseiden puolikkaisiin. Se on se uhriutuva taiteilijamentaliteetti, joka ei kestä minkäänlaista arvostelua, koska vika on aina ilkeissä väärinymmärtäjissä eikä koskaan omassa erehtymättömyydessä.

Blindspot Pictures = elokuvamaailman persut!

Blindspot Picturesin edustajien itkupotkuraivoilun tasolle alentuva itsensä puolustaminen osoittaa epäammattimaisuutta ja kyvyttömyyttä toimia kunnioittavasti kritiikkiä esittäviä kohtaan. Moinen moukkamainen ja hyökkäävä käytös ei ole millään tavalla normaalia. Mediaosaamisesta ja asiakkaiden kohtelemisen tärkeydestä on puhuttu viime aikoina niin paljon, että uskoisi edes jonkin verran menneen perille edes suomalaisille ammattiloukkaantujille. Yllä olevan keskustelunkaltaista viestittelyä olisi mahdotonta kuvitella suuren ulkomaisen elokuva-alan toimijan edustajan kirjoittamaksi. Sen sijaa viesti alkaisi: Dear Kalle, Thank you for bringing up your concerns about our project. We are happy to have the possibility to answer all suspicitions and clarify our purposes. Ja niin edelleen.

Yllä oleva puberteettimainen hyökkäävä itkupotkuraivoiluviestittely on noloa Blindspot Picturesille. Ei mediasuhteita näin hoideta. Palkatkaa tiedottaja.

Suomalaisen nettikeskustelun Reducto ad Hitlerum, natsikortti – eli persukortti – pelattu! Godwin hymyilee jossain partaansa.

Fanin näkökulma rahankeräyksestä (maksava asiakas, olen siis aina oikeassa)

Kinnunen yskäisee kysymyksiä jonkinlaisesta kähminnästä ym. korruptiosta blindspotin porukoilta, eikä kaikesta tarjotusta materiaalista näe, mitä blidspot todella on luvannut. Kysymykset siis ovat sinänsä hyviä, mutta niiden esittämiselle ei ole perusteita. Kerrataan siis vielä..

Keräyssivulta voi valita itselleen sopivan support-arvon:
http://www.indiegogo.com/projects/iron-sky-the-coming-race

esim:
”With $60, you get
+ prequel comic book
+ first draft of the script
+ Director’s Cut bluray
+ T-shirt
+ first look of the promo
+ final draft of the script
+ signature frame from the promo
+ your name on the Wall of Heroes
+ a Sneak Peek membership
+ a thousand years gratitude”

Tämän kaiken fanikrääsän saa siis 60 dollarilla, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Näiden lisäksi (aivan kuin ei jo riittäisi) blindspot aikoo tehdä seuraavan leffan käsikirjoituksen valmiiksi ja muutaman minuutin promon.

Kinnunen vaikuttaa olevan huolissaan minun antamistani rahoista. Nyt kysynkin, missä kohdassa fanin rahat ovat vaarassa? Siinä kun saa fanimateriaa omasta mielestään annetun rahan arvosta, vai siinä että saa sen jälkeenkin nähdä miten seuraavan leffan tärkeät ensivaiheet materialisoituvat seuraavan vaiheen tuotteeksi? Epäilyttäisikö Kinnusta yhtä paljon, jos alkuvaiheen rahoitus olisi kokonaisuudessaan veronmaksajien tukea, kuten elokuvasäätiöltä? Tietysti fiksu bisnesmies sosialisoi riskin ja tappion ja yksityistää voiton.

Vuorensola muistaakseni mainitsi aikaisemmasta IronSkyesta, että sen rahoituskampanja oli liian monoliittinen ja siten raskas urakka. Onkin hienoa, että projekti onkin splitattu osiin.

Kinnusen kysymykset ovat sinänsä turhia, koska tällä ensimmäisen vaiheen joukkorauhoituksella juuri mitataan fanien luottamus blindspottiin. Jos rahoitus ei vedä (vaikka juuri nyt näyttää siltä että vetää), ei leffaa tarvitse tehdä, koska sille ei ole riittävästi tilausta.

Kaksi aikaisempaa leffaa pitäisi olla jo sellainen luottamusta herättävä suoritus, että Kinnusen heitto vasemmalla kädellä veivatusta 75%:n tööttäyksestä näyttäytyy alatyyliseltä naljailulta. Siksi ymmärrän hyvin jos joku tästä loukkaantuu.

Jos Kinnunen edes leikkisi olevansa kiinnostunut elokuvan teosta ja hänellä olisi aitoja huolia esim. fanien rahoista, hän tietysti ottaisi yhteyttä esim. Vuorensolaan ja tekisi haastattelun, jossa kaikki asiat selvennetään juurta jaksain. Vuorensola näyttää olevan läsnä somessa kaiken aikaa ja näyttää antavan haastatteluja vähän väliä, lähes liukuhihnalta. Vain laiskuus ja huomionkipeys estää kysymästä suoraan häneltä.

Mutta tämä onkin vain fanin mielipide.

Hauska ketju. Ja tässä viimeisin ”veijo” -fanin kirjoitus näyttää enemmän tasapainoisen aikuisen kirjoittamalta kuin kriitikoiden ja leffantekijöiden purkaukset.

veijo: ”Kinnunen yskäisee kysymyksiä jonkinlaisesta kähminnästä ym. korruptiosta blindspotin porukoilta”

Mitään sellaista en esitä. On erikoista, että menestyneen elokuvan superkallis jatko-osa lähtee tekoon näin: faneille kerrotaan, että käsikirjoitus (ja promo) tehdään, jos ja kun maksatte meille 150 000 dollaria. Rahaa ei ollut Indiegogossa faneilta tullut niin nopeasti/paljon kuin sinne asetettu tavoite oli, mutta kuten keskustelussa on käynyt ilmi, vähemmälläkin nähtävästi pärjätään, mikä on tietysti huippujuttu. That’s all.

Ja kun kirjoitin, että ”Nyt herää kysymys, että onko se todellinen ongelma jossain ihan muualla”, tarkoitus oli viitata tähän nimenomaiseen pitkään ja polveilevaan kommenttiketjuun. Herää fiilis, että sohaisin vahingossa myös johonkin sellaiseen arkaan paikkaan josta en itse tiedä.

veijo: ”Jos Kinnunen edes leikkisi olevansa kiinnostunut elokuvan teosta ja hänellä olisi aitoja huolia esim. fanien rahoista, hän tietysti ottaisi yhteyttä esim. Vuorensolaan ja tekisi haastattelun, jossa kaikki asiat selvennetään juurta jaksain. Vuorensola näyttää olevan läsnä somessa kaiken aikaa ja näyttää antavan haastatteluja vähän väliä, lähes liukuhihnalta. Vain laiskuus ja huomionkipeys estää kysymästä suoraan häneltä.”

Tämä on blogi, jonne en kirjoita kummempia haastattelujuttuja tai varsinaisia arvosteluja. Tällä kertaa kirjoitin siitä, miltä tämä nimenomainen asia näyttää. Tuottajan hätäinen vastaus menikin sitten jo hyvän viihteen puolelle.

Itselleni suurin ongelma tässä on se, että tukea haetaan vain kehittelyyn jonka pohjalta mahdollisesti joskus päästään tekemään se varsinainen tuote. Normaalisti näissä joukkorahoitusjutskissa joko haetaan rahat koko projektin toteuttamiseen alusta loppuun tai sitten esim. leffa on jo kuvattu, mutta tarvitaan rahoja viimeistelyyn/jälkituotantoon/levitykseen tms.

Esimerkki: kaikki jotka heittivät rahaa Veronica Mars-projektiin voivat olla melko varmoja, että rahoille saadaan vastinetta ja lupaukset täytetään, sillä tarkoituksena oli kerätä rahat koko elokuvan toteuttamiseen alusta loppuun ja siinä onnistuttiin. Leikitään, että saatuanne koko 150k kasaan, järkkäätte käsiksen valmiiksi ja käytte kuvaamassa demon. Sitten viette materiaalin näytille esim. Cannesiin, mutta kuinka ollakaan, projekti ei herätä tarpeeksi kiinnostusta ja koko leffan valmistuminen, saatika sitten 15 miljoonan budjetti, jää vain haaveeksi. Mitäs sitten tehdään? Sanotaan faneille, että voi voi, nyt kävi näin, mutta kiitos kuitenkin? Jos joku heittää teille 500 dollaria siitä hyvästä, että saa nähdä leffan raakaversion ja sitten koko leffaa ei edes kuvata, mitä ajattelitte tehdä?

Ps. Elokuva-ala on bisnes. Jos bisnes rullaa niin huonosti, ettei edellisistä elokuvista ikinä jää mitään kassan pohjalle, vaan pitää jo kehittelyvaiheen alussa mennä käsi ojossa fanien tai Elokuvasäätiön eteen, niin ehkä jossain on jotain parannettavaa?

Eikös tällaiset seqeul-hommelit tavata rahoittaa edellisten osien tuotoilla? Niistähän ei ymmärtääkseni nytkään puutetta ollut.

Näitä luetaan juuri nyt