Hulluna Saraan: romanttisen komedian esikuvat näkyvät turhan selvästi läpi

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viikko sitten ensi-iltansa saanut Hulluna Saraan on Samuli Valkaman esikoisohjaus ja pirtsakasti erilainen suomalainen romanttinen komedia. Yhdysvalloista naispääosaan värvätty näyttelijäkin sopeutuu hyvin meikäläisten seuraan. Mutta…

Alla on pari viikkoa sitten kirjoittamani arvostelu, joka jäi tilaongelman vuoksi pois Suomen Kuvalehden paperilehdestä. Julkaisen sen nyt muokkaamattomana tässä. (Tähtiä olisin antanut kolme.)

Hulluna Saraan on vuosikausiin ensimmäinen suomalainen elokuva, jonka osatuottaja on Yhdysvalloista. Eurooppalaisissa yhteistuotannoissa liikkuu yleensä julkinen raha. Samuli Valkaman alkuperäiskäsikirjoitus vakuutti amerikkalaiset ja mukaan on saatu myös Emilie de Ravin, yksi televisiosarjan Lost tähdistä. Hän esittää naispääosaa, Turun näköiseen kaupunkiin epäonnistunutta suhdetta paennutta kai losangeleslaista Saraa.

Hulluna Saraan on aikaansaamattoman pojan kasvutarina. Ville (Jussi Nikkilä) on kuihtunut isänsä varjossa. Tauno (Ville Virtanen) on entinen rock-tähti, joka toimii ennen kuin ajattelee. Poika ja terveysongelmansa salaava isä ihastuvat Saraan, joka opettaa monitoimitalolla amerikkalaista rivitanssia.

Osa lakonisesta huumorista on hillitöntä ja ajaton miljöö on luotu hyvin. Sekä Villen että Taunon todellisuus on jämähtänyt vuosien taa: yhdessä pelataan Afrikan tähteä ja isä palvoo Ronald Reagania. Myyttinen Amerikka on eteenpäin pääsemisen symboli, ei todellinen valtio.

Valkama etsii söpöjen amerikkalaisten indie-draamakomedioiden henkeä. Little Miss Sunshine, Garden State ja Minä, sinä ja kaikki muut on katsottu tarkkaan, (500) Days of Summerista lainataan suoraan useita tilanteita ja joitain repliikkejäkin. Kuten monet esikuvansa, Valkama sortuu myös itsetarkoitukselliseen erikoisuuden tavoitteluun. Keinotekoisuuden ohella pahimpia riitasointuja ovat Cosmopolitan-lehden tökerö mainos keskellä elokuvaa ja Tiina Lymin farssimaisen miestennielijän sekoilu.