Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Hävyttömän hauska Chéri

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 11.2.2009 10:54

Kilpasarjan hauskimmaksi elokuvaksi voinee jo nyt julistaa Chérin. Se nähtiin tiistaiaamuna. Lehdistönäytöksessä hihiteltiin ja hohotettiin harvinaisen pitelemättömästi.

Viimeksi The Queenin ohjanneen Stephen Frearsin Chéri on kertomus entisestä kurtisaanista Leasta (Michelle Pfeiffer, 50, mutta edelleen alle nelikymppisen näköinen) ja hänen samaa ammattia harjoittaneen ystävänsä parikymppisestä pojasta Chéristä (Rupert Friend, 27), jotka rakastuvat 1910-luvun Ranskassa. Pohjana on Coletten kaksi romaania.

Eletään belle époque’a ja miljöö on silloinen Pariisin äkkirikkaiden huippuprostituoitujen pintaliitopiiri. Vai onko? Kaikki on vähän liian estetisoitua, eikä Frears yritäkään esittää elokuvan maailmaa ”todeksi”.

Kiteyttäen tyylilaji on korkeakulttuuriksi puettu camp.

Pfeiffer on roolissaan erinomainen, ja Friend nousee kaiken nähneen nuoren seksipedon roolissa kertaheitolla nuorten brittinäyttelijöiden korkeimpaan kastiin. Kathy Bates on hillitön Chérin äitinä – hänelle voi odottaa sivuroolin Oscar-ehdokkuutta. Batesin rupsahtaneempi madame kuittailee ikääntymistä pelkäävälle Lealle tyyliin ”eikö parfyymi tartukin paremmin vanhaan ihoon”.

Frears, Pfeiffer ja käsikirjoittaja Christopher Hampton ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin. Valheet ja viettelijät valmistui jo 21 vuotta sitten.

Uusi elokuva on parempi, etenkin koska dialogi on alusta loppuun taidolla hiotun, oscarwildeläisen sarkasmin ilotulitusta. Chérissä kaikki aikuiseksi kasvaneet ovat kuivan piikittelyn mestareita ja vähän tai enemmän tuhmia. Päähenkilöiden suljettua hedonistimaailmaa hallitsee suuri ironia – kunnes rakkaus sekoittaa kuviot, eikä todellisuutta ja tunteita voikaan panna enää halvalla.

Frearsin melodraama on mitä varmin hitti ja kulttitapaus yleisölle, joka ymmärtää sekä pukudraaman että Todella upeeta -tyylisen sanailun päälle. Toisin sanoen en ihan heti keksi gay-vireisempää elokuvaa, jonka päähenkilöt ovat kuitenkin heteroseksuaaleja.

Ei Chérin kaupallisissa mahdollisuuksissa ole muutenkaan epäilemistä. Näin luistavat pukudraamat ovat harvassa. Berlinalen toistaiseksi viihdyttävin elokuva saapuu Suomeen vasta syksyllä.

Kaikki Kuvien takaa -blogin merkinnät löydät täältä