Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Harry Potter vedenjakajana: 3D on vastatuulessa

Blogit Kuvien takaa 15.7.2011 07:01
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Ensin 3D-elokuvat vetivät kuin häkä. Clash of the Titansin tasoinen karmea vedätyskin meni läpi, kun teknologia kiinnosti katsojia enemmän kuin sisältö. Nyt moni valitsee lippukassalla mieluummin kaksiulotteisen version kolmiulotteisesta elokuvasta.

Viime viikolla Kinopalatsin lippujonossa edessäni nuoret fanit ostivat viimeiseen Harry Potteriin ennakkolippuja. He valitsivat kaksiulotteisen version.

Odotellessani seuralaistani istuin lippukassojen vieressä, enkä voinut välttää kuulemasta, kuinka sama ostos toistui. Potter-faneja ei 3D kiinnostanut.

Yhdysvalloissa Transformers kolmosen katsojat ovat jakautuneet peräti puoliksi: yhtä moni on valinnut kaksiulotteisen version kuin 3D:n, arvioidaan Los Angeles Timesin 24 Frames -blogissa. (Jutussa mainitaan myös, että taannoinen tuli ja meni -supersankarihömppä Green Lantern veti vain 45 prosenttia katsojista 3D-näytöksiin.)

3D:n ylitarjonta ja etenkin huonon tai keskinkertaisen kolmiulotteisuuden tuputtaminen on johtanut hankalaan tilanteeseen. Osa yleisöstä on päätöksensä tehnyt: ei enää laseja ja näennäisiä syvyysvaikutelmia, kiitos. Potter-yleisö on ennen kaikkea nuorta ja todennäköisesti 3D on heille tuttu juttu – eikä enää mikään vetonaula ainakaan tällaiseen elokuvaan. Liian moni kolmiulotteinen elokuva on tehty hutaisten. Moni ajattelee, että ei enää tätä silmänkääntötemppua.

Avatarin katsojasuhde Suomessa oli lupaava 3D:n kannalta: kaiken kaikkiaan 97 prosenttia katsojista valitsi kolmiulotteisen ja vaivaiset kolme prosenttia 2D-version.

Parasta mahdollista 3D-osaamista esittelevä Transformers 3 on meillä vielä vetänyt. Finnkinolta (joka on elokuvan maahantuoja) kerrottiin, että vain kymmenisen prosenttia katsojista on valinnut 2D:n.

Keskiviikkona ensi-iltansa saanut Harry Potter on erikoistapaus, mutta luvut ovat paljastavia. Maahantuoja FS Filmiltä kerrotaan, että avausviikonlopun (keskiviikosta perjantaihin) suhdeluku on ”noin 60% 3D ja 40% 2D, eli selvästi korkeampi 2D-osuus kuin 3D-leffoilla yleensä”.

Firmassa kuitenkin uskotaan, että 2D:n osuus on ylikorostunut alussa, sillä ”suurimmat fanit, jotka katsovat leffan heti, suhtautuvat 3D:hen pienellä varauksella. Niin sanottu suuri yleisö todennäköisesti haluaa nähdä leffan etupäässä 3D:nä ja lifetime suhdaksi povaamme 2D:lle noin 25-30% osuutta”.

Onkohan näin? Luulen, että tämä tehokeino tuo toistaiseksi ennen kaikkea ryminäelokuviin sellaista lisäarvoa, josta halutaan maksaa. Potter ei ole ryminää, vaikka vauhtia piisaakin, ei varmaan suurenkaan yleisön silmissä.

Uutuudenviehätyksen jälkeen 3D on tienristeyksessä nopeammin kuin arvattiinkaan. Toisaalta – kuten Werner Herzog näytti – on mahdollisuus, että teknologia voi löytää käyttöä yllättäviltä alueilta.