Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Elokuvien leikkausversioiden erikoisuuksia – vielä kerran Enter the Void

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 19.1.2011 13:13

Olen kirjoittanut Gaspar Noén viimeisimmästä jo monta kertaa, mutta taas on aihetta. Elokuvan pitkä versio on juuri nyt nähtävillä Helsingissä. Sen ero lyhyeen on aika mielenkiintoinen: lyhyestä jätetään ajamatta seitsemäs filmikela yhdeksästä.

Enter the Void esitettiin aikanaan Cannesissa keskeneräisenä. Lopullisia versioitakin on kaksi.

Suomessa levitettiin ensin lyhyempää, noin 140-minuuttista.

Pitkä kestää liki 20 minuuttia enemmän. Se on ollut Kino Engelin iltaesityksissä nyt muutaman viikon.

En osaa sanoa, kumpi on parempi. Kävin katsomassa pitkän uudelleen. Siihen kuuluu muun muassa jakso, jossa Oscar ikään kuin palaa maan päälle Lindan ja Marion autoon, mutta vaiheessa jossa todellisuus on jo lopullisesti nyrjähtänyt sijoiltaan. Ensi kerran Enter the Voidin nähdessäni tämä täysin absurdi tilanne vaikutti elokuvan jatkumossa harha-askeleelta. Uusimmalla katsomisella kohtaus tuntui perustellummalta kuin ennen: pitkässä versiossa loppupuolen unenkaltaisuus ja kerronnan epäluotettavuus korostuu jo aiemmin, kun houremoukarointi jatkuu ja jatkuu.

Kaikki muutokset ovat yhdessä putkessa juuri ennen elokuvan loppua. Pitkän ja lyhyen ero on nimittäin se, että jälkimmäisestä otetaan yksinkertaisesti pois seitsemäs filmikela.

Noé leikkasi versiot itse. Molemmat ovat hänen hyväksymiään. Pidempi on kuitenkin director’s cut, hänestä se lopullinen. Lyhennös jouduttiin tekemään alun perin joillekin alueille levityssopimuksien vuoksi. Kyllä kaksiversioisuus selvästi paremmin onnistui kuin tällaiset ratkaisut yleensä, kun näistä on vaikea sanoa, kumpi parempi.

Cinema Mondo toi valkokankaille myös romanialaisen episodielokuvan Tarinoita kulta-ajalta, jossa toimittiin samaan tapaan: yksi episodeista jätettiin joissain näytöksissä ajamatta, jotta kesto olisi lyhyempi. Sekin oli ihan jees ratkaisu. Keskinkertaisen elokuvan kokonaisuus vain parani. Elokuvasta keksittiin kertoa, että liikkeellä on erilaisia versioita, ja Romanian kommunistiajan tyyliin valkokankaalle saattoi päätyä leffasta millainen sattumanvarainen versio tahansa. Näin toimittiin Mondon oman teatterin Kino Engelin näytöksissä: episodien järjestystä vaihdeltiin eri iltoina.

Aina elokuvilla ei ole yhtä ”absoluuttista” oikeaa muotoa.

Enter the Void – director’s cut Kino Engelissä 20.1. asti. Molemmat versiot sisältävä dvd ilmestyy 27.1.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Jyväskylän Kampus Kinon koneenkäyttäjä kertoi tarinaa merkitsemättömillä keloilla saapuneesta itäeurooppalaisesta taide-elokuvasta, joka teipattiin kasaan satunnaisessa järjestyksessä ja näytettiin yleisölle, joka katsoi homman sen suuremmin mukisematta.

Ihan sama on totta vai ei, koska tarina on hyvä.

dvdt on siks kivoja kun voi samplata mieleisekseen mutta kivointa olisi kun leffat olis drag and drop -optioitu . et vetelis vaan aikajanalle kohtauksia fiilisten mukaan —

tulis joka latauksella uusi viewers cut

Mika Kaurismäen jostain elokuvasta kiertää sellainen legenda, että se näytettiin jollain kansainvälisellä festivaalilla kelat väärässä järjestyksessä, ja voitti pääpalkinnon.

Enter the Voidista olisi sen sijaan voinut pudottaa pari-kolmekin kelaa pois. Perustelematon pitkitys ja venytys ja viimeinenkin jankutus söi hirveästi tehoja elokuvalta jonka alku ja loppu ovat kieltämättä mestariteoksen osia. Sääli että siinä välissä on niin paljon tauhkaa…

tarttetaan alku ja loppu – siihen väliin dumpataan sekasotku ?

Uskomattoman hieno elokuva.. ja sitten nuoriso sekoaa jostain Inceptionista.