Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Elokuvalevityksen tulevaisuudesta: Finnkinon täsmennyksiä virtual print fee -asiaan

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 26.1.2011 07:31

Keskustelin Finnkinon toimitusjohtajan Liisi Jauhon kanssa vielä lisää virtual print feestä. Eilisessä bloggauksessani oli muutamia epätarkkuuksia, tässä korjauksia.

Alkuperäinen blogimerkintä löytyy tämän linkin takaa.

Tärkein oikaisu on, että Suomessa ei oteta käyttöön monista muista maista tuttua viikkomaksua, vaan jokaisesta digikopiosta maksetaan virtual print feenä (vpf) kertasumma, kun se otetaan Finnkinon levitykseen. Summat ovat kuitenkin liikesalaisuuksia ja jokainen taho solmii siitä itse erillisen sopimuksen integraattorin kanssa.

(On siis edelleen ilmeistä, että mahtavat Hollywood-studiot tekevät integraattorin kanssa merkittävästi paremmat sopimukset kuin kukaan muu.)

Finnkino ei konkreettisesti myy projektoreitaan integraattorille, toisin kuin monissa maissa on tehty. Sopimuskaudella levittäjät kuitenkin maksavat projektorien käytöstä integraattorille niin kuin kuvailin. Integraattori palauttaa rahaa sitten Finnkinolle.

(Integraattori on silti paitsi maksuliikenteen, myös digiprojektorien hallinnoija – sopimuksen jälkeen niitä saadaan käyttää vain integraattorin sanelemilla taloudellisilla ehdoilla. Siitä mitä ohjelmistoon otetaan päätetään Finnkinolla, kuten ennenkin.)

Integraattori otetaan käyttöön, koska Finnkinon mukaan suora ja läpinäkyvä malli sen ja levittäjien välille vaatisi liian paljon hallinnointia – ja ennen kaikkea siksi, että suuret Hollywood-studiot eivät ryhtyisi tekemään sopimuksia Finnkinon kaltaisen paikallisen, niiden näkökulmasta pienen toimijan kanssa.

(Tämän tulkitsen niin, että Hollywood-studiot kaikkivoipaisuudessaan ikään kuin kiristävät Finnkinon ja muut eurooppalaiset teatteriketjut tekemään sopimuksen niille suotuisan integraattorin kanssa: jos haluatte meidän maksavan digiprojektoreistanne, se ainakin tapahtuu meidän ehdoillamme.)

Jauhon mukaan kaikki levityskustannukset tulevat kyllä laskemaan merkittävästi vuoden 2012 kesän jälkeen, kun siirrytään yksinomaan tai ainakin lähes yksinomaan digitaaliseen levitykseen.

(Tosin ylimenokausi jatkuu ja ainakin kotimaisia elokuvia joudutaan yhä levittämään myös filmikeloina vielä tuon jälkeen, koska kaikkia Finnkinon ulkopuolisia teattereita maaseudulla ei varmasti saada digitalisoitua vielä muutamaan vuoteen, mutta se ei toki ole Finnkinosta riippuva asia.)

Jauhon mukaan väitteet pienten elokuvien diskriminoimisesta ovat turhia, koska joka tapauksessa teattereissa esitetään sitä mitä ihmiset haluavat katsoa.

(Tämä on ristiriidassa niiden Suomessa ja maailmalla esitettyjen arvioiden kanssa, joiden mukaan juuri pienten maahantuontien osalta vpf tekee digikopiosta jopa kalliimman kuin filmikopiosta, vaikka piti käydä nimenomaan päinvastoin. Muun muassa alan ammattilehti Varietyssa on taannoin kirjoitettu aiheesta: Virtual print fees unfair to indies?.)

Integraattori, jonka kanssa Finnkino tulee tekemään sopimuksen, ei ole amerikkalainen.

(AAM on tosiaan brittiläinen. Luonnollisesti se aloitti Euroopan virtual print fee-sopimusten tekemiset vuonna 2007 neuvottelemalla ensin suurten Hollywood-studioiden kanssa.)

Siitä, milloin Finnkino alkaa hankkia 4K-projektoreita ei ole keskusteltu.

Jauho halusi myös korostaa, että Finnkino ei syksyllä antanut tarkkaa päivämäärää, milloin vpf-sopimukseen siirrytään. Tosin muut lähteeni ovat asiasta tismalleen päinvastaista mieltä, ja juuri tämä seikka aloitti kuohunnan alalla: malliin oltiin siirtymässä yhtäkkiä ja yllätyksenä.

Tämän lisäksi Finnkinolla ei ole tietenkään mitään virallista tietoa siitä, että sitä oltaisiin myymässä.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Miten Finnkino päättää siitä, mitä esitetään, jos integraattori voi kuitenkin viime kädessä sanella projektoriensa käyttöehdot?

Jollain brittifirmalla kun ei ole mitään intressejä neuvotella suotuisia ehtoja pienelle suomalaiselle levittäjälle.

Siis niinpä niin. Vaikka myynnistähän oli jo Talouselämässä aiemmin (4.1.2011) jonkin sortin tietoa, että Sanoma olisi myymässä sekä Finnkinoa, että Suomalaista Kirjakauppaa. Että sinänsä koomista, jos itse Finnkinossa ei muka tästä olisi jo kuultu – edes lehdestä.

salien digitalisoinnista:

jääköhän helsingin alueelle ainuttakaan finkkarin salia ton digitalisointi-projektin jälkeen, jossa pyöritettäisiin leffoja vielä filmikopioina?

en ole kauhean innoissani rumien digikopioiden katsomisesta – eli jos kankaalta haluan nähdä tulevaisuudessa elokuvia, niin katselen niitä sitten mieluummin elokuva-arkistolla, tai festareilla.

ps.
olen nähnyt aika monta elokuvaa digiprojektiona ja melkein ainoa, mistä jäi positiiviset fiilikset oli cinessä esitetty valkoisen nauhan digikopio. melkein kaikki muu näkemäni on toistaiseksi ollut lähinnä ruman näköistä puuroa.

Alfons, missäköhän olet nähnyt kopiosi? Ainakin digikopiot Havukka-ahon ajattelijasta, Suden vuodesta, Veijareista ja Miesten vuorosta ovat olleet upeaa katsottavaa (näistä neljästä kolme on tosin kuvattu filmille), kuten myös mainitsemasi Valkoinen nauha jonka myös näin.

Tekniikassa itsessään ei ole vikaa, vaan digikopioiden masteroijafirmoja on monenlaatuisia.

Tulevaisuudessa festaritkin joutuvat siirtymään digikopioiden käyttöön, sillä nyt jo on nouseva trendi näissä kiertävissä leffoissa tehdä digikopioita, sillä niiden logistiikka on paljon yksikertaisempaa ja kopioiden määrän kasvattaminen halvempaa ja helpompaa.

”Siitä, milloin Finnkino alkaa hankkia 4K-projektoreita ei ole keskusteltu.”

Monissa uusissa ns. kakkossarjan 2k-digiprojektoreissa on nykyään päivitysmahdollisuus 4k-kennoon. Jotenkin olettaisi, että Finnkinokin hankkii lähitulevaisuutta ajatellen nimenomaan tällaisia malleja ainakin suurempiin saleihinsa.

digidiggari: ”Tekniikassa itsessään ei ole vikaa, vaan digikopioiden masteroijafirmoja on monenlaatuisia.”

Ei 2K-laatu oikein riitä esimerkiksi Tennispalatsi ykköseen. Jos on puoliväliä lähempänä valtavaa kangasta, kuvanlaadun ongelmat – ruman pikselöitymisen – näkee välittömästi. Pienemmillä valkokankailla ongelma ei ole niin paha.

Kuten sanottu, 2K on tasoltaan melko tarkkaan samaa kuin blu-ray kotona HD-telkusta tai tykiltä katsottuna. 4K puolestaan alkaa olla lähellä ongelmatonta, vaikka ei senkään tekstuuri välttämättä miellytä filmin orgaaniseen pintaan mieltyneitä – se taas voi olla samanlainen ikuisuusmakukysymys kuin cd:n ja vinyylin äänentoistoero.

2k-digikopion ja Blu-Rayn resoluutio on tosiaan lähes sama. 2k-kopion kuva on kuitenkin sinilevyä maltillisemmin pakattu (tiedostokoot ovat moninkertaisia), ja pakkaus tehdään yksi ruutu kerrallaan = häiritseviä liikeartefakteja ei esiinny. Myös värisyvyys on suurempi. Kenties tärkeimpänä tekijänä 2k-kopioiden masterointi on kuvanlaadultaan huomattavasti tasalaatuisempaa; Blu-Ray-markkinoillahan näkee kaikenmoisia yrittäjiä.

Lopputuloksena kuvanlaadussa on silminnähtävä ero 2k-kopion eduksi, jos näitä kahta formaattia verrataan digiprojektorilla isolle kankaalle heijastettuna. Ero on silti pienempi kuin vaikkapa hyvän DVD:n ja hyvän Blu-Rayn välinen ero.

Älkää silti käsittäkö väärin; tämä ei ollut mikään palopuhe sen puolesta, että 2k olisi riittävän hyvä. :-)

Muutama kysymys. Miten projektorit tulevat siirtymään finnkinon omistukseen? Onko vpf maksu itse projektorista, vai pelkästään sen käyttöoikeudesta?

Muutama kysymys. Miten projektorit tulevat siirtymään finnkinon omistukseen? Onko vpf maksu itse projektorista, vai pelkästään sen käyttöoikeudesta?

Martihan:

Projektorit säilyvät siis Finnkinon omaisuutena, mutta integraattori laskuttaa levitysyhtiöitä niiden käytöstä: jokaisesta esitettäväksi otettavasta digikopiosta otetaan levitysyhtiöltä maksu. Jokaisen tahon kanssa sovitaan erillinen sopimus siitä, paljonko maksu on. Sopimukset ovat salaisia. Hollywood-studioilla on paremmat sopimukset kuin kenelläkään muulla. Integraattori maksaa sitten osan rahasta Finnkinolle, joka näin rahoittaa projektorihankinnat, ja pitää osan tietenkin itse.

Olin siis väärässä, kun eilen kirjoitin integraattorin ostavan projektorit. Se vain saa oikeuden hallita niitä taloudellisesti niin pitkään, kun sopimus on voimassa. Sopimuksen kestoksi on arvioitu 7-8 vuotta.

Miten mulle tulee mieleen Motion Picture Patents Company…jota aikoinaan Foxit ja Warnerit pakenivat itärannikollta Kaliforniaan ja loivat Hollywoodin. MInnekähän päin tämänkertainen joukkopako suuntautuu?

Näitä luetaan juuri nyt