Elokuvakirjoittamisen häpeäpilkut

Kieli muuttuu ja elää, mutta ei kaikkea tarvitse hyväksyä. Myös elokuva-aiheiseen kirjoitteluun on pesiytynyt ilmaisuja, jotka ovat huonoa tai hyvin huonoa suomea.

Suoraan asiaan, tässä kolme esimerkkiä:

Karaktääri ja karaktäärinäyttelijä. Iljettäviä anglismeja, joihin olen muutaman kerran törmännyt. Karaktääri on sama kuin roolihahmo, eli suora väännös englannin characterista. Karaktäärinäyttelijä taas on vastaavasti character actor, joka on suomeksi luonnenäyttelijä tai paremminkin tyyppinäyttelijä, siis näyttelijä, joka on erikoistunut tietyntyyppisiin hahmoihin. Alan Rickman näyttelee yleensä epäilyttävän eurooppalaista konnaa, Jean-Claude Van Damme puupäistä karatesankaria ja niin edelleen.

Silmäkarkki. Suora käännös englanninkielisestä eye candysta, tarkoittaa siis silmänruokaa. Silmänruoka on kai joillekin liian vanhahtava ilmaisu – vai liekö kokonaan vieras. Silmäkarkista tulee mieleen silmän näköinen makeinen tai jokin kannibaalien jälkiruokaerikoisuus.

Tähdittää. Ei siis tähtien antaminen elokuvalle – joka on tähdittämistä – vaan ilmaisu, että tähtinäyttelijä x esiintyy elokuvassa: esimerkiksi ”Angelina Jolie tähdittää elokuvaa The Tourist”. Tämä on yleistynyt kohtuuttomasti. Suomessa ei kai ole ollut yhtä täsmällistä ja lyhyttä ilmaisua asialle. Mutta mikä tämä asia on? Se, että Jolien läsnäolon myötä elokuvassa on tähti? Eikö voi vain muuttaa lausejärjestystä suomalaisempaan ”Elokuvan The Tourist tähti on Angelina Jolie”? Ilmeisesti ei, vaan ilmaisu käännetään suoraan englannista sana sanalta.

Näitä ilmaisuja ”en voi kestää”.

Vastaavia on varmasti paljon.