Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Elokuvajulisteita kirjaimellisesti

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 1.11.2010 12:01

Ovatko elokuvajulisteet järjettömiä ja harhaanjohtavia?

Totta kai ovat. Eihän niissä ole mitään tolkkua!

Kerroin blogissa viime vuonna literal -musiikkivideoista, joihin on äänitetty uudet lauluosuudet vastaamaan videon kuvamaailmaa.

Samaa on tehty myös elokuvajulisteille.

Ajatelkaapa vaikka Uhrilampaiden mainoskuvaa. Sehän kertoo – no, mistä?

Entäs A Serious Man sitten – julisteen perusteella filmi käsittelee onnistunutta kiipeilyä.

Platoon: voi tätä surua, miksi, oi miksi?

Syvä joki – hyvin yksinkertainen konfliktitilanne.

Chaplinin Poika, todella karmea tarina.

Full Metal Jacket, eli Iso Ristiriita.

Casablanca – mitenköhän tästä tilanteesta selvittiin? Elokuva on nähtävä.

Nämä poiminnat Chris Morris -fanisivuston nettiboardilta.

Tässä vielä toisenlainen näkökulma literal movie poster -konseptiin.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Todella hauskoja. Onko Kalle sinulla tietoa siitä kuinka paljon itse elokuvan tekijät, kuten ohjaaja tai käsikirjoittaja ovat mukana julisteen suunnittelussa?

Maailmalla eivät tekijät osallistu markkinointiin julistetasolla. Sitä varten on käytössä markkinoinnin ammattilaiset. Suomessa julisteen tekeminen on tuottajan ja levittäjän yhteistyötä, työnjako vaihtelee tapauksittain. Esim. Solar tekee julisteet itse.

Leffajulisteaiheeseen liittyen päätän vähän avautua. En tiedä mikä markkinaosasto on keksinyt että dvd-kannet pitää olla useimmiten sellaisia että näyttelijöiden naamat siihen vaan isolla ja ehkä joku pikkukuva alalaitaan jossa sankari juoksee naisensa kanssa ase kädessä räjähdystä vasten tms. Kun taas samaisen elokuvan varsinainen elokuvajuliste, joka on näkynyt mm. teatterin seinällä on monesti oivaltavampi, hienompi ja ylipäätään jonkun graafikon ajatuksen kanssa tehtailema, helpon ”naamat kanteen” metodin sijaan. Teatterikierroksen jälkeen nämä hienommat julisteet katoavat näkyvistä tai ehkä jonkun harrastajan seinälle, kun taas näitä oksettavan rumia dvd-kansia nähdään jatkossa niin kauan aikaa kuin elokuvaa on saatavilla. Tässä mm. yks engl. kielinen blogipostaus aiheesta:

http://nomorequo.blogspot.com/2007/03/why-does-dvd-cover-art-suck-so-much.html

Julisteiden merkitys elokuvien markkinoinnissa vähenee koko ajan, siksi niiden suunnitteluun ei enää keskitytä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Elokuvan koko graafinen ilme, jota käytetään eri muodoissa eri medioissa on tärkeämpi kuin yksittäinen juliste. Asiakkaat löytävät nykyään elokuvat aivan muulla tavalla kuin elokuvateatterin julistestandeja syynäämällä. DVD-kansissa ilmeisesti pyritään pienen tilan tehokkaaseen markkinointikäyttöön. Se ei välttämättä ole julistegrafiikasta kiinnostuneiden mielestä nättiä, mutta elokuvia myydäänkin DVD:nä massoille, eikä graafikoille…

Koen samanlaista harmitusta Tohtori Sykerön kanssa. Vain muutamista amerikkalaisista laatuelokuvista, kuten There Will Be Blood ja Aasialeffoista on tarjolla hyviä DVD-kansia.

Kun se DVD jää lojumaan useinkin pöydälle niin se on osa kodin estetiikkaa. Itse en osta elokuvaa näyttelijöiden takia vaikka tiedän joidenkin niin tekevän.

Itse ostan elokuvat, kirjat yms. sisällö takia, en sisustuselementeiksi.

Itsekin ostan auton lähinnä sen käytettävyyden takia, koska istun kuitenkin sen sisällä kun ajan, mutta on mukavaa kun se on myös tyylikkään näköinen ja värinen.

Kubrick osallistui aina elokuviensa markkinointiin. FMJ:n juliste kertoo enemmän elokuvan sisällöstä kuin suurin osa julisteista.

Kiitos Timille linkistä huikeiden puolalaisten leffajulisteiden maailmaan.

Näitä luetaan juuri nyt