Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Elokuva ei ole Suomessa kirjan arvoista

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 4.2.2010 08:23

Hesari julkaisi toissa viikolla listan kevään tietokirjoista. Mitä elokuvan ystävälle on tarjolla? Lähinnä lämmintä kättä.

Listan mukaan markkinoille tulee peräti kaksi kirjaa Clint Eastwoodista, sekä WSOY:ltä että Otavalta. Mitään ammottavaa aukkoa ne eivät täytä, sillä Richard Schickelin erinomainen Eastwood-elämäkerta on jo suomennettu muutama vuosi sitten.

Kiinnostava mutta tuskin tajuntaaräjäyttävä on Peter von Baghin kirja Sodankylän elokuvajuhlien historiasta: Sodankylä Forever. Kyllä festivaali on kirjansa ansainnut.

Siinä kaikki.

Tietenkin innokkaimmat elokuvaihmiset osaavat englantia ja ehkä ranskaakin ja hankkivat kirjat alkuperäiskielillä. Suomalaisen elokuvan historiasta toki julkaistaan joka vuosi aika spesifisiäkin kirjoja, mutta tuskin minkäänlaisin kaupallisin odotuksin.

Tästä voi tehdä yhden johtopäätöksen: Suomessa ei arvosteta elokuvaa.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Toden totta, suomenkielinen elokuvakirjallisuus on pahassa jamassa. WSOY elvytteli uusintapainoksia vanhoista LOVE-kirjoista ja sieltä pitikin olla tulossa mm. äärimmäisen harvinaiseksi käynyt Vangittu aika, mutta uudelleenjulkaisut lopettettiin, luultavasti, koska kirjoja ei myyty. Ei niitä toisaalta markkinoitukaan missään. WSOY:n sietäisi elvytellä myös aikoinaan loistavaa taskutieto-sarjaa, jossa julkaistiin muiden tärkeiden tieteellisten opusten ohessa myös elokuvateorian klassikoita, mm. Bazinin keskeisiä tekstejä.

Ehkä elokuvakirjallisuus ei kiinnosta, maksavia asiakkaita ei ole? Tieteelliset kustantamot SKS:a lukuunottamatta ohittavat elokuvatutkimuksen ja -teorian. SKS kustantaa KAVA:n kirjoja, jotka lienevät näitä mainittuja spesifisiä kirjoja, ja niiden laatu jo lähtökohtaisesti on taattu, mutta lukijakunta marginaalinen. Tärkeää työtä yhtä kaikki. Likeltäkään ei ole tullut hetkeen mitään mielenkiintoista. Nyt tarvittaisiin uusi LOVE; kustantamo, joka julkaisisi ajan hermolla uutta ja sopivasti klassikoita suomeksi. Helsinki-filmihän taisi ilmoittaa aloittavansa kirjojen kustantamisen. Enpä silti ole järin toiveikas senkään suhteen.

Ei kuitenkaan aina sovi vain valittaa. Tärkeä kysymys itse kullekin onkin: koska viimeksi ostit suomenkielisen elokuvakirjan? Eihän se kustannustoimintakaan mitään hyväntekeväisyyttä ole.

Arvostelijana saan kirjat ilmaiseksi, joten minun on paha valittaa. Hyvä kuitenkin, että populaaripuolella saatiin se 1000 elokuvaa, jotka pitää nähdä ennen kuin kuolet (vaimitensemeni?), koska siinä on tosi päteviä asiantuntijoita koottu tekemään sivun arviot monista merkkielokuvista, joista aiemmin ei tahtonut suomeksi löytyä tietoa.
Toivottavasti myös Antti Alanen jatkaa MMM-kirjasarjaansa jollain tavoin – ja se hänen psykoanalyysin ja elokuvan suhteita setvivä kirjansa (toim.) oli erittäin tervetullut teos. Ja onhan meillä onneksi Peter von Bagh, johon voi aina luottaa. En Kalle Kinnusen tavoin (hieman) vähättelisi myöskään Sodankylän juhlakirjaa: jos se kokoaa kansiinsa matskua kaikista niistä loistavista vierailuista, joita filmin merkkimiehet ja -naiset ovat Sodankylälle suoneet, niin se on kyllä sekä arvokasta että elävää filmikulttuuria. En ollut paikalla, kun Michael Powell vieraili, joten olisi mahtavaa saada hänen antinsa kirjan kansien väliin. Lisäksi viime Sodankylän festareilla kysyin asiasta von Baghilta ja hän lupaili, että myös historiallista dvd-materiaalia juhlilta ollaan koostamassa, joten sormet syyhyävät ja kieli kostuu odotuksessa.

Mutta toki valtaosa kiinnostavista ulkomaisista elokuvateoksista jää suomentamatta.

Näitä luetaan juuri nyt