Kalle Kinnusen elokuvablogi.

DocPoint: Täynnä Tarmoa on uskomaton naurupommi

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 24.1.2009 09:40

Yksi elokuvagenre osataan Suomessa paremmin kuin missään muualla maailmassa. Se on myötähäpeädokumentti.

Genre ei ole kovin tunnettu, eivätkä sen onnistuneimmat edustajat ole välttämättä maailman parhaita dokumentteja, mutta intensiteetin puutteesta niitä ei voi syyttää. Oikeastaan en keksi mukaansatempaavampaa dokumentin lajia, vaikka katselunautintoon kuuluukin tietty pitkään piinaava syyllisyydentunto.

Myötähäpeädokumentin aiheena ovat ihmiset, jotka tähtäävät vähän liian korkealle, eivätkä mieti, millaisia sammakoita suustaan päästävät. Tunnelma on intiimi ja arkinen.

Myötähäpeädokumenttia ei lähdetä tekemään, vaan tähän genreen luisutaan tapahtumien myötä dokumentinteon aikana.

Lajin klassikkoja ovat Mika Ronkaisen Autobonus, joka seuraa keski-ikäisen, velkavankeuteen pudonneen pohjoissuomalaisen pariskunnan touhuja verkostomarkkinoinnin ihmeellisessä, suuria lupaavassa maailmassa, sekä John Websterin Pölynimurikauppiaat, jossa ovelta ovelle -myyjät nöyryyttävät itseään ja toisiaan.

Genren lempeämpää laitaa on esimerkiksi Vaalitaisto, jossa pikkukylän kunnanvaltuustoon pyrkivä reipas poika houkuttelee äänestäjiä kaikenlaisilla surkuhupaisilla tempuilla.

Väistämättä lajiin kuuluu myös Kansalainen Jussila. Petteri Jussilan traaginen kohtalo saa sen näyttämään eräänlaiselta Ikaros-tarinalta, mutta kukapa voisi perimmäistä tosiasiaa: Jussilan tyhjän uhon tahaton koomisuushan elokuvaa ennen kaikkea hallitsee.

Oskari Pastilan ohjaama Täynnä Tarmoa ponnahtaa suoraan lajin huipputeosten joukkoon. Taas rehvastellaan ja ollaan niin tietävinään muita paremmin, kuinka maailma toimii.

Täynnä Tarmoa on tarina koripallojoukkue Porvoon Tarmon karmeista kuukausista vuonna 2006. Joukkueeseen tuodaan ulkomaisia pelaajia, joista ei tiedetä etukäteen mitään – ulkomaalaisuus riittää. ”Toinen on Kamerunin paras koripalloilija ja toinen on sen veli tai kaveri tai jotain”, toteaa Helsinki-Vantaalle saapuvista pelaajista juuri se henkilö, jonka pitäisi tietää vähän paremmin.

Manageri eli toiminnanjohtaja väittää tuntevansa suunnilleen kaikki poliitikot ja kuvailee, kuinka he suorastaan jonottavat päästäkseen Tarmon televisioituihin matseihin näyttäytymään. Valmentaja on järjen ääni, mutta ei hänelläkään hyvin mene. Matsit hävitään järjestään.

Manageri hieroo bisnestä kovaan ääneen, mutta sponsorisummat paljastuvat vain muutamiksi tonneiksi. Yhdysvalloista ja Afrikasta värvättyjen mustien pelaajien kokemuksen ovat kovia. Suomalaiset juopot käyvät heidän ovillaan kolkuttelemassa. Sängyt hajoavat isokokoisten pelaajien alle, eikä niitä riitä kaikille. Logistiikkaongelmat pahenevat. Pelaajille ei saada edes vaatteidenpesukoneita. Käteisenä suoritettavien palkkioiden päälle joukkueen toiminnanjohtaja lisää kolikkorahoja omasta taskustaan.

No, tällaista kai on arki urheiluseuroissa pikkukaupungeissa ja maalla. Mutta tällä kertaa kaikki on saatu nauhalle. Jopa se, että toiminnanjohtaja selittää joukkueen taloudenhoidon olleen edellisvuosina rikollista.

Farssi sen kun pahenee ja rotukysymyksetkin nousevat pintaan. Joukkueen johtoporukoissa ei vältetä rasistista kielenkäyttöä. Eräänlaisena huipennuksena ovat kohtaukset Porvoon yökerhoissa ja öisellä nakkikioskilla. Tuontipelaajilla ei ole vieraassa maassa paljoakaan tekemistä. Pelaajat lukevat päivisin tuntikaupalla Raamattua ja iskevät iltaisin naisseuraa baareista, ilmeisen hyvällä menestyksellä.

Myötähäpeädokumentteja on tehty myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, niitä ovat esimerkiksi taulapäisistä elokuvantekijöistä kertova American Movie ja vanhojen peliautomaattien hakkaamiseen omistautuneiden nörttien kunniakiistojen kuvaus King of Kong. Mutta nekin ovat kovin kilttejä verrattuna näihin puistattavan hyviin suomalaiselokuviin.

Syyt rajuuteen eivät ole tekijässä, vaan ihmisissä. Tässä tapauksessa Tarmon managerin uho on niin karmeaa katsottavaa, että naurua ei voi pidätellä. DocPoint-festivaaleilla koko Bio Rex hirnui elokuvan alkuminuuteista alkaen.

Pahinta on tietenkin, että juuri joukkueen manageri alun perin pyysi Pastilaa tekemään televisio-ohjelmaa Tarmosta. Siitä piti tulla seurantasarja joukkueen loisteliaasta menestystarinasta. No, toisin kävi.

Jotain vähän samantapaista on tehty Ruotsissa. Jotkut ehkä muistavat elokuvan Haku päällä Tallinnassa, jossa joukko ruotsalaismiehiä lähtee Tallinnaan vaimonhakuun tai oikeastaan bordelliin. Siinä oli samanlainen tunnelma. Niin myös brittien Konttorissa ja The Officessa.

Ainoa ero on, että Haku päällä Tallinnassa ja Konttori olivat fiktioita, kun taas Täynnä Tarmoa on totisinta totta. David Brent on herännyt eloon Tarmon managerina (joka eroaa dokumentin lopussa ja Pastilan mukaan työskentelee nyt Palloiluliitossa).

Täynnä Tarmoa uusitaan DocPointissa vielä sunnuntai-iltana. Dokumenttiprojekti esittää sen TV2:lla noin kuukauden kuluttua.

Kannattaa katsoa, sillä tämä on yksi kaikkien aikojen hauskimmista suomalaisista elokuvista.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Tässä yhteydessä kannattaa mainita myös pohjois-karjalalaisista poikamiehistä ja heidän seuranhakuyrityksistään kertova Rajaseudun poikamiehet… Loistava pätkä.

Jos tuo poliisitutkinta johtaa aikanaan syytteeseen ja rangaistukseen, siitä tulee ennakkotapaus, jolloin myötähäpeädokumenttien loistokas genre tulee kuolemaan pois. Sääli.

Loistava leffa. Rikosilmoitus aivan turha tehdä tässä tapauksessa, ajan haaskausta.

Elokuva esitetään dokumenttiprojektissa 22.4.2009 klo 22.55 ja 26.4.2009 klo 15.15

Käräjiä odotellessa elokuvan voi Hesassa katsoa seuraavaksi tuolla:

Täynnä tarmoa
Alkaa: 3.2.2009 19.30
Täynnä tarmoa
DocPoint
Vapaa pääsy

Tapahtumapaikka: Malmitalo
Osoite: Ala-Malmin tori 1

Ohjaajalla ja TV2 dokumenttiprojektin tuottajalla on ollut näköjään kova tarve julkaista rankkaa materiaalia vaikka lupia ei ole ollut. Kenen tahansa elämästä (vaikkapa ohjaaja Pastilan tai Dokumenttiprojektin pomon)saisi hauskan ja surkuhupaisan dokumentin, mutta pitäisi varmaan ensin pyytä lupa. Vai pitäisikö sittenkään?

Tragikoomisen dokumentin jälkipyykki näyttää mielenkiintoiselta, hieman koomiselta ja ehkä pian traagiseltakin. Kukakohan rikosilmoituksen on tehnyt? Dokumentissa naurua herätti ennen kaikkea manageri-toiminnanjohtajan (siis yksi henkilö, anteeksi epäselvyys varsinaisessa blogitekstissä) tapa paisutella Tarmon mahdollisuuksia, kehua saavutuksiaan ja epäonnistua sitten neuvotteluissa – esimerkiksi pyytää pokkana 50 tuhatta euroa sponsorilta, joka toteaa ykskantaan, että korkeintaan neljästä tonnistahan tässä on koko ajan puhuttu. Sama henkilö pyysi Pastilaa dokumentoimaan Tarmon pikaista nousua huipulle, tuolloin tarkoituksena oli tehdä aiheesta myötäkarvaan silittävä televisiosarja. (En tiedä mille kanavalle moinen mainossarja olisi kelvannut, ehkä Porvoon paikalliselle?) Toiseksi huvittavinta oli suorapuheisen valmentajan tapa sanoa vastaan ja kritisoida lähes kaikkea, mitä edellämainittu, sinänsä ansiokkaan reipas, jos ei välttämättä kovin arvostelukykyinen mies teki (ja ainakin kerran moittia pelissä värikkäästi myös tuomarin ratkaisuja). Ja kolmanneksi, eri tavalla, huvitti se, kuinka ulkomaalaispelaajat joutuvat tämän hassun pelin appuloiksi, eli ovat stoalaisen tyynesti melkein tyhjän panttina – tai tulevat harjoituksiin ilman pelitossuja eivätkä kerro miksi. Dokumentti naurattaa, koska jokainen on varmasti nähnyt näin huonoa kommunikaatiota ja saattaa tunnistaa dokumentista tutunkaltaisia tilanteita, ehkä itsensäkin, mutta moninkertaisesti korostettuna. Kovin ”rankasta materiaalista” ei silti ole kyse. Hurjinta antia taisi olla nakkikioskilla todistettu öinen tappelu, johon kukaan dokumentin keskeisistä henkilöistä ei edes nähdäkseni fyysisesti osallistunut – kohtauksen punchline on amerikkalaispelaajan syvästi hämmentynyt huokaisu ”only in Finland, only in Finland”. Jos rikosilmoituksen on tehnyt joku muu kuin joku edellämainituista henkilöistä – nimimerkki ”Journalismin?? ”uhrin” tukihenkilö” mainitsee joukkueen ympärillä pyörineet henkilöt – niin kyse taitaa olla ihan julkisella paikalla kuvatusta materiaalista. Sen enempää en kuvaustilanteista tiedä, mutta ainakaan minusta ei näytä siltä, että mystinen Pastila olisi asetellut klovninnenää kenellekään väkisin.

Tosiaankin, Palloliitto, ei mikään palloiluliitto. Pyydän anteeksi ja myönnän, että palloasiat eivät ole minulla hanskassa.

No niin, ”journalistit” paljastavat ”ammattitaitoaan” taas oikein urakalla. Kallelle tiedoksi: mieti, että olet yksityishlö ko. ”dokumentissa”, ja tiettämättäsi luvatta ja salaa näyt ja kuulut, alla vinkkejä esiin tulevista onegelmista…

5 § (9.6.2000/531)
Salakuuntelu

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka

2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,

on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
6 § (9.6.2000/531)
Salakatselu

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,

on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
7 § (9.6.2000/531)
Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu

Joka sijoittaa 5 tai 6 §:ssä tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai -katselussa käytettäväksi, on tuomittava salakuuntelun valmistelusta tai salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
8 § (9.6.2000/531)
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
10 § (9.6.2000/531)
Törkeä kunnianloukkaus

Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa

1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka

2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa

ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Aamun Helsingin Sanomien mukaan elokuvasta on jo aloitettu poliisitutkinta. Jänistääköhän Yle?

Kuinkahan kauan tämä mystinen Pastila saa pitää ”sankaruutensa” ja sädekehänsä? Milloin mediaa kiinnostaa, että mahdollisesti on käytetty ”laittomasti ja luvatta” hankittua materiaalia, jonka olemassaoloon viitataan useissa artikkeleissa. (Uusimaa 24.1.:rikosilmoitus jätetty ko. dokumentista)
Lainauksia ja tiivistelmiä hänen kommenteistaan mediassa dokumenttiin liittyen:
– kaikki tiesivät, että dokumenttia tehdään, heillähän oli mikit (ystävälläni ei ainakaan ole yhdessäkään kohdassa)
– asianmukaiset luvat on kunnossa (ystäväni ei ainakaan ole antanut lupaa yksityiselämänsä tapahtumien julkaisemiseen yhtään missään ja milloinkaan, saati joukkotiedotusvälineissä).
Lisäksi tulee mieleeni viittaus porvoolaiseen vesijohtoveteen ja sen erikoisuuteen; moisella Pastila viittasi joukkueen ympärillä ”pyörineeseen porukkaan”, joka ilmeisesti on ko. vedestä saastunut tms.?
Not to mention ”Palloiluliitto”. Kaikki keskiverto-ÄO:n omaavat kadunkulkijatkin tietävät…vai oliko se Palloliitto?
Kaikella kunnioituksella journalisti- ja media-alan ammattilaisia kohtaan (tunnen heitä henkilökohtaisesti monta). Tähänkö ollaan tultu? Ammattitaito? Ammattietiikka?
Noh, näiden keskustelujen aika on sitten aikanaan. Sitä odotellessa; lisääkö rikosilmoituksia?

Olet kyllä väärässä tuon King Of Kongin joukkoon niputtamisen suhteen. Kyseessähän on ehkä yksi hienoimmista elokuvista hyvällä juonella, henkilöhahmoilla ja dialogilla varustettuna. Parasta tässä on että, se on ”dokumentti”. Bigger, Better, Faster (tjsp) sen sijaan voisi olla tuohon sakkiin sopiva.

”No, tällaista kai on arki urheiluseuroissa pikkukaupungeissa ja maalla.” Ja isommissa kaupungeissa myös. Helsingissä oli jokunen vuosi sitten 3 koripallon sm-sarja seuraa. Nyt jäljellä on kertaalleen konkurssin tehnyt ToPo, joka on yllättäen taas pahoissa talousvaikeuksissa. Edellisestä konkasta ei tainnut manageri selvitä ilman tuomiota.

”Matsit hävitään järjestään”

Joukkue esitti kaudella ihan viihdyttävää peliä, voitti 21 ottelua ja piti pudotuspeleissä tulevaa mestaria tiukilla.
sehän ei toki dokumentista käy ilmi.

Elokuva saa televisioensi-iltansa tänään Yle TV1:n Dokumenttiprojektissa klo 22.45.

Erittäin mukaansa tempaava kirjoitus. Kuitenkin, jos halutaan puhua suomalaisista myötähäpeädokumenteista, emme voi sivuuttaa alamme pioneeriä Riot On! -dokkaria.

Edellistä kommentoijaa kompaten (Kalle Kinnunen), Yle Areena näyttää vielä muutaman päivän ajan koko dokumentin heidän verkkosivustollaan.

Näitä luetaan juuri nyt