Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Digitaalisesta elokuvasta ja Taksikuskin 4K-esityksestä

Blogit Kuvien takaa 28.10.2011 10:00
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Lähes kaikki Helsingin elokuvasalit on digitalisoitu 2K-formaattiin. Filmikopioiden sijaan konehuoneisiin viedään nyt kovalevyjä. Perinteiseltä 35 millin filmiltä uuden elokuvan näkee varmasti enää vain Kino Engelissä.

Digitalisointi on herättänyt keskustelua elokuvaharrastajien piirissä. On fakta, että suurimmilla valkokankailla salin etuosasta katsottuna ero on selvä: digikuvassa näkyy pikseleitä. Sekin on totta, että filmin pintatekstuuri antaa anteeksi enemmän.

Digin kannattajat esittelevät epämääräisiä todisteita siitä, että 2K-digikuva on tieteellisesti 35-millistä filmiä tarkempaa. Digikuva voi tuntua myös selvästi kirkkaammalta.

Filmin kannattajat taas toteavat uskovansa omiin silmiinsä, kehuvat filmin elävyyttä ja moittivat digin virheitä, kuten joskus liian rajuja kontrasteja.

Kuulun enemmän filmileiriin jo siksi, että jos näen kuvassa pikseleitä, illuusio kuolee heti. Eikä digitaalikuvan virheetön toisto verrattuna käytössä kuluvan filmin rosoon ole minulle kynnyskysymys; joku naarmu filmissä tuntuu elämän merkiltä, ei kuolleelta, kuten pikseli. Makuasioita, tietenkin.

Sami Pöyry havainnoi Monadifilmi-blogissaan asiasta hyvin.

”Terävä ja tahraton 2K-digi ei aktivoi mieltä samalla tavalla kuin filmikuva, ja niinpä se kaikkein syvin yhteys elokuvan ja katsojan välillä saattaa jäädä syntymättä.”

”Tämä ei tunnu hyvältä ajalta cinefiileilylle, koska kaikkein viimeiseksi haluaisin katkeroitua muistojeni äärelle manaamaan kehityksen kulkua. On kuitenkin surullinen tosiseikka, että tämänhetkisen mullistuksen junailleilla tahoilla on ollut mielessään jokin aivan muu kuin elokuvan ja katsojan paras. Kehnoja linjanvetoja pitää pystyä kritisoimaan ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella.”

”Niin murheelliselta ja ahneuden ajamalta kuin tämä digitalisaatiovaihe tuntuukin, odotan silti innolla ensimmäisen 4K-esitykseni näkemistä.”

Avaintermit ovat 2K ja 4K. Nyt elokuvateatterien digikuva on 2K-tasoa: sen erottelukyky ei juuri poikkea blu-ray-kuvasta, pystysuunnassa kuvapisteitä on 2048.

4K tekee kuitenkin tuloaan, toistaiseksi hitaasti, mutta varmasti: aina on siirrytty kehittyneempään teknologiaan. Siinä kuvapisteitä on pystysuunnassa kaksi kertaa enemmän. Se näyttää ratkaisevasti paremmalta – myös tarpeen tullen filmimäisemmältä.

Taksikuski on ollut taas tällä viikolla mahdollista nähdä 4K-projisointina Helsingissä, Kavan Orion-elokuvateatterissa. Siitä on näytös vielä lauantaina.

Kun näin Taksikuskin Berliinin elokuvajuhlilla, siellä oli sattunut fiba: 4K-projisointi ei ollut mahdollinen, vaan elokuva ajettiin 2K:na. Se oli kuitenkin restauroitu 4K-ympäristössä. Ero oli silti merkittävä. Kuulin tapahtuneesta vasta kuukausia myöhemmin, sitä ennen ehdin blogata asiasta.

Itse en ehdi vieläkään tarkastamaan aitoa 4K-Taksikuskia, koska kaupungissa on vielä harvinaisempi filminäytös High Crime, mutta digiepäilijöiden kannattaa tsekata se.