Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Cliffhanger tehdään uusiksi ja Terry Gilliam palaa Don Quijoten pariin

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 15.5.2009 20:29

Näytösten, haastattelujen, muiden lehdistötilaisuuksien ja yleisen paniikinomaisen edestakaisin ravaamisen väliin jäävää luppoaikaa voi Cannesissa käyttää alan ammattilehtien selailuun. Päivittäin ilmestyvät Variety, Screen ja Hollywood Reporter kertovat uusista elokuvahankkeista, joista osa toteutuu, osa ei.

Suomalaisnäkökulmasta huvittavin uutinen voi olla Cliffhangerin uusintaversio. Renny Harlinin ohjaamasta alkuperäisestä elokuvasta on vasta 16 vuotta. Toimintajännärien elinikä on siis nykyään varsin lyhyt.

Sama firma – StudioCanal – rahoittaa myös John Carpenterin hienon tieteistoimintaelokuvan Pako New Yorkista remakea.

Terry Gilliamin uraa seuranneille on varmasti hämmentävä uutinen, että ohjaaja aikoo yrittää uudelleen elokuvantekoa Don Quijoten maailmasta. Ensimmäinen yritys vuonna 2000 oli katastrofi ja kuvaukset jäivät kesken, kuten huippudokumentti Lost in La Mancha kertoi.

Gilliam on muokannut käsikirjoitusta, vokotttelee pääosaan ystäväänsä Johnny Deppia ja tuottajana puikoissa on arvostettu britti Jeremy Thomas, joten mistään halpiksesta ei ole kyse.

Entä tosi sekopäät?

Itse olin eniten täpinöissä, kun luin suurenmoisen James Tobackin puuhaavan näytelmäelokuvaa John Deloreanista.

Match made in heaven! Tuottajana vieläpä Brett Ratner, keskinkertainen ohjaaja mutta maineeltaan Tobackin kaltainen tosielämän hurjapää-hedonisti.

Tobackin tuorein elokuva, dokumentti Mike Tysonista oli jälkikäteen arvioituna yksi viime Cannesin mieleenpainuvimmista elokuvista.

JaJohn Delorean oli se 1980-luvun juppikauden ruumiillistuma, omaa nimeään kantavan lokinsiipiovisen urheiluautonsa (tuttu Paluu tulevaisuuteen -elokuvista) suunnitellut insinööri, joka talousvaikeuksiin jouduttuaan ryhtyi suuren rahan huumekeisariksi – ja jäi hetkessä kiinni.

Abel Ferrara on ohjaamassa uutta Jekyll ja Hyde -elokuvaa, päärooleissa afroamerikkalaiset Forest Whitaker ja 50 Cent.

Mielenkiintoista, sillä viime vuosien Cannes-havaintojeni perusteella Ferrara ei pysty edes ohjaamaan itseään neljän metrin esteetöntä matkaa hotellin patiolta sisätiloihin eksymättä. Päihteiden pitkään jatkuneella väärinkäytöllä voi olla osuutta asiaan.

Myös Aamulehden Markus Määttänen kohtasi Abelin Cannesissa pari vuotta sitten jännittävissä merkeissä.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt