Cannesin suomalaiselokuva Hymyilevä mies on juuri niin hyvä kuin haluaa olla
Elokuva on mustavalkoinen ja kertoo tositarinan, jossa ei ole suurta viihteellistä spektaakkelia. Päähenkilö on nyrkkeilijä, jota ottelu ei enää kiinnostakaan. Skaala on pieni, kolmiodraamamainen, ja elokuvan ilmeessä on tavoiteltu 1960-luvun itäeurooppalaisen ja brittiläisen realismin henkeä.
https://www.youtube.com/watch?v=Xwgg4cUjdQw
Juoni kulkee kohti hetkeä, jolloin päähenkilö alittaa monien odotukset, mutta valitsee sen mikä on todella tärkeää.
Hymyilevä mies eli kansainvälisesti The Happiest Day in the Life of Olli Mäki ei taida olla valtavirran hitti.
Mutta ei se olekaan mikään tuote. Siinä mitä tämä elokuva tavoittelee, se onnistuu kuitenkin aivan erinomaisesti. Teoksen ja taiteen tekemisen näkökulmasta mikään ei liene sitä tärkeämpää.
Ei ole epäilystäkään, etteikö sen maailmanensi-ilta tänään Cannesissa ole menestys. Kritiikit tulevat olemaan vähintään suopeita, sillä väitän että kun tämän elokuvan pariin on päässyt, näkemästään on kamalan vaikea olla pitämättä.
