Cannes eteni verilöylyyn ja psykoseksuaaliseen trippailuun - kuka saa Palmun?

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjan palkinnot jaetaan tänään illalla. Festivaali on ollut erään sortin vuoristorata. Ehkä vähän huonosti suunniteltu vuoristorata, sillä arvaamattomampi ja monimuotoisempi genrekama oli jätetty selkeästi loppuun. Vaihtoehtoja pääpalkinnon, Kultaisen palmun saajaksi on useita.

Mitä todennäköisemmin palkinto menee värikkäämmälle elokuvalle kuin viime vuonna, jolloin George Millerin johtama tuomaristo piti parhaana Ken Loachin tasavarmaa yhteiskunnallista brittidraamaa I, Daniel Blakea. Harvat olivat heidän kanssaan samaa mieltä.

Tänä vuonna jurya johtaa Pedro Almodovar. Hän ymmärtää ironiaa, liioittelua ja kaksoisvalotuksia. Mutta rakastaako hän liioittelevia keinoja? Eräs jo toistettu havainto on, että tämä kilpasarjasetti on liian rujo, auteuristinen ja kipeä ollakseen minkäänlainen pohjustus ensi kevään Oscareille – edes parhaan ulkomaisen elokuvan kategoriassa.

Vahvoihin Palmu-suosikkeihin kuuluu Andrei Zvjagintsevin Loveless. Viimeksi Leviathanin ohjannut venäläinen käsittelee taas maansa kyynisyyttä ja kipupisteitä. Eroavan pariskunnan pojan katoamisesta kertova, syvästi vertauskuvallinen elokuva on taitavasti sommiteltu. Edeltäjäänsä verrattuna se on tasapaksu, etten sanoisi laahaavan masentava.

Oma suosikkini kilpasarjan elokuvista oli pitkään Ruben Östlundin satiirinen The Square. Se on täyteen pakattu, melkein kaksi- ja puolituntinen ja varsin hauska kertomus museonjohtajan syöksykierteestä ja hyväosaisen eurooppalaisen nykymiehen selkärangattomuudesta.