Cannes 2013: avajaiselokuva The Great Gatsby - Kultahattu ja Sofia Coppolan uutuus The Bling Ring kertovat samaa tarinaa

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Cannesin elokuvajuhlat alkoivat keskiviikkona. Avajaiselokuva oli Baz Luhrmannin odotettu kolmiulotteinen tulkinta F. Scott Fitzgeraldin romaanista Kultahattu. Ensimmäisellä puoliskollaan elokuva on vetävää Luhrmann-liioittelua, mutta se lässähtää. Tarinan teemat ovat muutenkin esillä juuri nyt – paremmissa elokuvissa.

On hauskaa, että The Great Gatsby – Kultahatun ensi-ilta sattuu Suomessa tälle perjantaille, siis samalle päivälle, jona valkokankaille tuodaan myös Spring Breakers. Levitysyhtiökin on sama. Elokuvat ovat henkisesti samasta puusta: pohditaan materialismia, amerikkalaista unelmaa ja sitä, kuinka imagosta tulee joskus todellista kuvaa tärkeämpi. Mihin se johtaa? Tuhoon, tavalla tai toisella.

Luhrmannin 105 miljoonan taalan elokuva vetää lyhyemmän korren. Ohjaaja uskoo äärimmäisen runsaan kuvaston ja värikkään kerronnan voimaan vain siihen asti, kun Fitzgeraldin tarinasta pitää (muka) ottaa vakavampi ote. Harmony Korinen räävitön ja räikeä luomus Spring Breakers taas jatkaa äärimmäisyyksien tiellä loppuun asti. Toinen ikään kuin pyytää vimmaisuuttaan anteeksi, ja toiselle se ei tule mieleenkään.

Yhtäläisyydet ovat kirjaimellisia: Korine lainaa yhdessä kohtauksessa Fitzgeraldin kuvailemaa tilannetta suoraan – tosin Gatsby esitteli vaurautensa merkkinä kaikenlaisia paitoja (shirts) ja James Francon näyttelemä moderni versio hänestä, huumediileri Alien taas viskoo shortseja/alushousuja (shorts). Alienin monologi on hulvaton.

Hupaisaa sekin, että Cannesissa nähtiin jo myös Sofia Coppolan uusi ohjaus The Bling Ring, jonka voi aihepiiriltään asettaa kummankin edellämainitun rinnalle. Vaatehuonekohtauksia siinä on peräti puolen tusinaa.

The Bling Ring jää tasoltaan välimaastoon. Se kertoo tositapahtumiin pohjautuen nuorisokoplasta, joka muutama vuosi sitten varasti julkkiksista vaatteita ja helyjä: päästäpä Lindsay Lohaniksi Lindsay Lohanin paikalle vaikka pöllitty arvorääsy kerrallaan.

Coppolan tasaisen ironista uutuutta katsoo mielellään, mutta Spring Breakers teki jo saman zeitgeist-kritiikin vähemmällä sormenheristelyllä ja riemukkaammin. Gatsbysta on vain kakkoslaadun silmäkarkiksi: se on Baz Luhrmannin ensimmäinen tylsä elokuva.