Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Cannes 2011: festivaalin epävirallinen teemabiisi on Joubert Singers -gospeldiskokuriositeetti

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 16.5.2011 09:06

Kilpasarjassa esitettiin Maiwennin ohjaama Poliss, joka kertoo Pariisin poliisin lastensuojeluyksiköstä. Siinä kuullaan kappale, josta on tullut Cannesin yllätyshitti. Kun kirjoitan tätä, se taas kaikuu Palais de Festivaliin jostain kadulta.

Maiwennin (näyttelijä, ohjaaja ja Luc Bessonin ex-vaimo, joka ei käytä sukunimeään Le Besco) draaman puolivälissä tunnelmaa nostaa kohtaus, jossa rankkaa työtä (etenkin pedofiilien ja heidän uhriensa parissa) tekevät poliisit menevät rankkojen huviensa pariin eli ryyppäämään.

Diskossa he joraavat vuorotellen tyhjällä tanssilattialla. Vakuuttavasti näytelty ja tavallaan tinkimätön, mutta muutaman riitasointuhetken vuoksi kamalan epätasainen elokuva lähtee tässä euforisessa jaksossa mahtavaan lentoon.

Taustalla kuullaan useiden minuuttien ajan – kovalla volyymilla ja aitoa yökerhovaikutelmaa tavoitellen bassot mehevästi kaiutettuna – menevää biisiä, joka jää päähän soimaan.

Esittäjä on Joubert Singers, biisin nimi Stand on the Word.

Siis mikä?

Se on vuodelta 1985. Sen voi kuunnella vaikka YouTubesta.

Illalla näytöksen jälkeen Polissin bileissä kappale soi muutaman kerran ja täytti tanssilattian heti. Kun sen tunnistettavat alkurytmit lähtivät käyntiin, moni vislasi.

Yöllä neljältä sain tekstiviestin, jossa Euroopan tärkeimmän elokuva-agentuurin Wild Bunchin johtoryhmään kuuluva Alain De La Mata kyseli Mika Siltalan välityksellä, että mikä se kappale oikein on. Ylpeänä sain hyödyntää 1980-luvun alun newyorkilaisen tanssimusiikin tuntemustani ja kertoa De La Matalle biisistä, joka hänen firmansa tuottamaan elokuvaan on valittu.

Kappale soi jo myös erään toisen elokuvan ensi-illan punainen matto-juhlallisuuksissa.

Erikoista on se, että kyseessä ei ole mikään tunnettu biisi. Stand on the Word ei ollut edes aikanaan mikään hitti.

Se on gospel-kuoron esittämä, diskobuumin jälkilaineissa tiukkaan biittiin sovitettu hengellinen kappale, jossa ylväästi nostattavat vokaalit yhdistyvät silloiseen underground-gaydiskosaundiin. Dj-guru Larry Levan teki siitä vielä oivallisemman miksauksen.

Melkein 30 vuotta tämä nerokas biisi on – niin monien muiden kaltaistensa tavoin – ollut äärimmäisen harvojen tuntema, lähinnä dj-piirien sisäpiirin legendaa, vinyyliharvinaisuus asiantuntijoille.

Nyt Joubert Singers raikaa tuon tuostakin Cannesissa, kiitos Maiwennin huikean kohtauksen.

Hyvä saavutus gospel- ja homodiskokuriositeetilta.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt