Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Cannes 2010: Robin Hood on tuttua Ridley Scottia – lupaa enemmän kuin antaa

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 13.5.2010 11:27

Sir Ridley Scott ei tee elokuviaan suurella intohimolla. Kenraalin otteilla syntyy mahtipontista, mutta tasapaksua spektaakkelia, jonka pääosaan tylsäksi väsynyt Russell Crowe kieltämättä sopii.

Gladiaattori oli totalitäärisen supervaltion ja sen murskaavan voiman estoton ylistys. Siihen verrattuna uusi Robin Hood on demokratiapainotuksineen vähän miellyttävämpi.

Aika samankaltaisia elokuvat ovat sankarien ja roistojen tyypittelyä myöten, vaikka nyt mukana on myös vahva nainen, Cate Blanchettin esittämä Marion.

Molemmissa vallanpitäjä on korruptoitunut ja degeneroitunut nilkki. Joaquin Phoenixin Commodus oli kuitenkin vähän säväyttävämpi tapaus kuin Oscar Isaacin Juhana.

Ensimmäisellä puoliskollaan Robin Hood tuntuu vielä aika hyvältä: se ei pyöri liikaa Crowen ympärillä ja Scottin visuaalinen tyylikin on vähemmän televisiomaista kuin viime aikoina.

Sitten jumahdetaan pitkiin ja tylsiin taistelujaksoihin. Ridley Scott on tehnyt yhden tenhoavan toimintaelokuvan – Black Hawk Downin – mutta yleensä hänen vauhtijaksonsa ovat ikävystyttävää silppuleikkausta vailla kunnon dramatiikkaa ja vähäisintäkään vaaran tuntua. Niin nytkin, kun leffassa päästään tarpeeksi pitkälle. Pelkkää ajanvietejousiammuntaa ja kuntomiekkailua, pläh.

Juonesta ja ”revisionistisesta” (as if) Robin Hood-näkemyksestä voit lukea muualta, mutta Scottin tekemisen tyylistä kertoo hyvin tämä New York Timesin juttu. Vision sijaan Scottin valttina on Alienin ja Blade Runnerin kulta-aikojen jälkeen ollut lähinnä tarmo, eikä siinä mitään, mutta eihän tässäkään elokuvassa ole edes aavistusta aidosta tunteesta. Robin Hood on pelkkä suoritus.

Huumorintajuahan Scottille ei ole siunattu hitustakaan. Väittäisin, että Robin Hoodista ei kannata tehdä elokuvaa, jos on täysi tosikko. Kieltämättä elokuvassa on paljon samaa kuin Batman Beginsissä, kuten Varietyn arvostelussa todettiin. Molemmat luovat tutusta hahmosta uudenlaista, tummempaa ja tavallaan realistisempaa kuvaa kompastuen omaan vakavuuteensa.

Sitä paitsi – voisiko macho-kapitalisti-Scott tehdä elokuvaa, jossa ryöstettäisiin rikkailta ja annettaisiin köyhille? Vastaan: ei varmasti.

Russell Crowe oli joskus rohkea ja monipuolinen näyttelijä, mutta Robin Hood jatkaa vaisua linjaa. Sikäli (jo viidennen yhteistyönsä kymmenessä vuodessa!) tehneet Scott ja Crowe sopivat yhteen, että molemmat luovat taidettaan hartiavoimin.

Miten arvotan tämän Cannesin arvovaltaisen festivaalin avauselokuvan? Vaikkapa niin, että katsoisin mielummin Iron Man kakkosen vaikka viisi kertaa putkeen kuin Robin Hoodin kerran uudelleen.

”And so the legend begins”, elokuva päättyy. Eiköhän tämä riittänyt.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Siltäpä Hoodin ensi-ilta näytti Suomenkin ensi-illassa. Varsin samanlainen kuin Gladiaattori – mutta ehdottomasti heikompi virkamiesmäisessä tahkoamisessaan. Komeaa kyllä, mutta yhdentekevää. Tällä kertaa kuningas Rikhard Leijonamieli ei sentään tullut lopussa kuin jumala koneesta Britannian pelastajaksi, vaan poistui kuvasta, kuten kohtalonvuosi 1199 välitekstinä kertookin. Oiva idea ovat ne Kärpästen herrasta karanneet metsäläispojat, mutta valitettavasti heitä ei käytetä kunnolla (Tshehovin oppi unohdettu?).
Crowe tosiaan näyttelee myrtsinä tämänkin, tosin hiukan Blanchettin läheisyydestä lämmeten. Ero on suuri, kun vertaa siihen, mihin Max von Sydow yltää pienessä roolissaan.
Gladiaattorin ohella etevämpi Scottin veljeksistä on historiaseikkailussa onnistunut myös vuonna 1977 elokuvassa Kaksintaistelu (The Duellists).
Ei tästä nyt kyllä ollut minkäänlaiseksi vastukseksi Curtizin Robin Hoodin seikkailulle (1938). Korngoldin musiikkia kannattaa verrata Scottin version jokaista ”koskettavaa kohtausta” ennakoiviin puhaltimiin…

Tuleepa tosiaan tätä arvostelua lukiessa ikävä Errol Flynniä ja tämän kettumaista karismaa. En voi kerta kaikkiaan ymmärtää Crowen valintaa Robin Hoodiksi. Crowen karhumaisen järkälemäinen olemus on mielestäni aika kaukana nokkelasta ja notkeasta Robin Hoodista.

Scott ohjaa kait seuraavaksi Alienille prequelin – joka on ilmeisesti rahastussyistä jaettu vieläpä kahteen osaan. The Duellists – Alien – Blade Runner: siinä trilogia, jota Scottin myöhempi tuotanto ei vieläkään vedä vertoja.

KK: ”Sir Ridley Scott ei tee elokuviaan suurella intohimolla”
KK, ole hyvä ja katso vaikka Blade Runnerin making offit, mihin perustat väitteesi? Olet nähnyt Thelman ja Louisen? Olet nähnyt Gladiatorin? En ymmärrä, etkö tiedä – vai oletko sokea? – minkälaiseen vaivannäköön ja panostukseen nuo elokuvat perustuvat? Tällainen työmäärä ja visio tulee vain intohimosta. En taaskaan ymmärrä sepustuksiasi.

”Gladiaattori oli totalitäärisen supervaltion ja sen murskaavan voiman estoton ylistys. ”
Mihin tämä väite perustuu? Gladiator kuvaa nerokasta sotilasta, jonka järjestelmä pettää. Kertomus on yksilön taistelusta ylivoimaista mielettömyyttä vastaan. Sama taistelu pyörii parhaillaan EU:ssa…

”Kieltämättä elokuvassa on paljon samaa kuin Batman Beginsissä, kuten Varietyn arvostelussa todettiin. Molemmat luovat tutusta hahmosta uudenlaista, tummempaa ja tavallaan realistisempaa kuvaa kompastuen omaan vakavuuteensa.”
En ole nähnyt Robin Hoodia, sitä en kommentoi, mutta Batman Begins on tärkein – tai ainakin yksi kolmesta tärkeimmästä – sarjakuvaelokuvasta. Se jatkaa Meduusan iskujen ja Casino Royalen viitoittamaa tietä, jossa fyysinen toiminta on erittäin uskottavaa ja mukaansa tempaavaa. Batman Begins vei sarjakuvaelokuvan uusille urille ja ei todellakaan kompastunut vakavuuteensa.

Sit täällä kirjoittelee kaikki ”häpeä Ridleyt”, joiden ylimielisyys on niin kuvottavaa – niin kuin suomalaisessa taide-elämässä yleensä on. Kaverit jotka eivät ole koskaan saavuttaneet mitään kokevat ylemmyyden tunnetta kuin Voima-lehden toimittajat kirjoittaessaan ihmisistä/ilmiöistä, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen historiaan. Mistä tämä ylemmyys tulee? Olemme hieno kansakunta, mutta tällainen ylemmyys on kyllä kansallista sairauttamme.

Terästotuus: ”KK, ole hyvä ja katso vaikka Blade Runnerin making offit, mihin perustat väitteesi? Olet nähnyt Thelman ja Louisen? Olet nähnyt Gladiatorin? En ymmärrä, etkö tiedä – vai oletko sokea? – minkälaiseen vaivannäköön ja panostukseen nuo elokuvat perustuvat? Tällainen työmäärä ja visio tulee vain intohimosta.”

Kuten kirjoitin, luisu alkoi Alienin ja Blade Runnerin jälkeen.

Vaivaa on nähty juu. Pitäisikö tässä siteerata erästä tuttuani, jonka mukaan hankalin ihmistyyppi on ”tyhmä mutta ahkera”.

KK: ”Kuten kirjoitin, luisu alkoi Alienin ja Blade Runnerin jälkeen.”

No, mikä oli sitten Thelma ja Louise? Tai Gladiator? Scott on vanha setä, vertaapa häntä vaikka Scorseseen: martin-setä teki hyvät taksikuskin ja kuin raivo härkä, sit alkoi ”alamäki. Eikö näin ole käynyt vaikka Tarantinolle? Ohjaajan urakaari menee sykleissä, eikö Scottin ura ole pitkässä juoksussa aivan ainutlaatuinen? Toki, huonompia töitä löytyy, kun tuotanto kattaa n. 30 leffaa. Jokaisella vuosikymmenellä Scott on tehnyt mestariteoksen – niin 80-, 90- kuin 2000 luvulla.

””Gladiaattori oli totalitäärisen supervaltion ja sen murskaavan voiman estoton ylistys. ”
Kuten jo totesin, tässä et voi mennä enempää metsään.

Terästotuus: ”Ohjaajan urakaari menee sykleissä, eikö Scottin ura ole pitkässä juoksussa aivan ainutlaatuinen?”

Varmasti tällainenkin mielipide on mahdollinen.

No, kävinpä katsomassa Robin Hoodin. Kyllä, KK on oikeassa sanoessaan sitä rutiinityöksi; tai on oikeassa puoliksi. Elokuva on rutiinimaisesti kuvattu (aina keskelle kuvaa), tasapaksusti leikattu (samalla rytmillä) sekä hengettömästi ohjattu (edellä mainitut viittaavat juuri tähän ohjaukseen). Osa näyttelijäntyöstä on loistavaa, mutta täytyy yhtyä väitteeseen, että Russeli vetää puolivaloilla (tai ohjaajan visio roolihahmosta ei osu kohdalleen) Mutta tarinana tämä on aivan uusi Robin Hood. Eikä tätä pitäisi Ridley Scottin tuotannossa katsoa yksittäisenä elokuvana vaan osana trilogiasta: Gladiator, Kindom of Heaven ja Robin Hood. On mielenkiintoista nähdä kuinka visuaalisesta ohjaajasta (Alien, Blade Runner) on tullut tarinallinen ohjaaja. Epookkien kautta on kerrottu tästä nykyhetkestä hyvin osuvasti (historia toistaa itseään, näin epookki toimii tässä mainiosti).

Gladiator kertoi imperiumin luhistumisesta sisältä päin (leffa oli vuodelta 2000). Kertoiko läntisen kulttuurin luhistumisesta? Ennakoiko 911-iskua (siis sisäpiirin homma)? Entä Kindom of Heaven? Kertoiko kuinka länkkäri iskee vieraille maille (leffa tehty 2005)? Kuka iskikään Irakiin tekaistuin syin?Onko sittenkin suurin saatana läntisten maiden eliitti, joka siirtomaahallintoa piti yllä ja nyt pankkeja ja ase- sekä öljyteollisuutta? Eikö Saddamin teot ole small potatoes millä tahansa mittarilla verrattuna jenkkeihin (eli Israeliin)? Eikö Robin Hood kerro kuinka EU:n kautta vallataan maat? Maan voi vallata miekalla tai velalla. Kunkku perui lupauksensa tosta noin vaan, tosta noin vaan vetäistiin 1,6 miljardia hukkaputkeen kansalaisilta kysymättä. Leffassa Englantia hajotettiin sisältä päin, jotta ulkoinen valloittaja pääsee apajille (juuri näin tapahtuu nyt velan kautta, katsokaa vaikka Markku Uusipaavalniemen puhe eduskunnassa http://areena.yle.fi/video/974633 ). Eivätkö Scottin kolme 2000-luvun epookkia ole kertoneet pelottavan tarkasti siitä, mitä Euroopassa juuri nyt tapahtuu? Kyllä Scorseset ja Tarantinot ovat tästä näkökulmasta näpertelijöitä.

Ridley Scott on erittäin merkittävä ohjaaja, vaikka elokuvallisesti tämä Robin Hood on keskinkertainen.

Gladiaattori oli sisällöltään pelkkää puppua, mutta elokuvana se oli huikean spektaakkelimainen suoritus. Taisi olla viimeisiä kunnon ”old school” -megaelokuvia ennen kuin sarjakuvaskeida pilasi koko Hollywoodin.

Ja Ridley Scottin ura on tosiaan mennyt siitä eteenpäin masentavan tasaisesti alaspäin tympeän laskelmoitujen bulkkimoskan suoltajana. Inspiroitunut luovuus on haihtunut aikoja sitten. Kiikkustuoli kutsuu.

Raven: ”Gladiaattori oli sisällöltään pelkkää puppua, mutta elokuvana se oli huikean spektaakkelimainen suoritus.”

Ja perustelut olivat?