Berlinale 2015: Victoria, eli rakkautta ennen pankkiryöstöä

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos elokuva koostuu vain yhdestä, melkein 140 minuuttia pitkästä otoksesta, kuulostaahan se kikkailulta. Etenkin, jos elokuva kertoo pankkiryöstöstä, klubbailusta ja vähän rakkaudestakin.

Sebastian Schipperin ohjaama Victoria on kuitenkin erinomainen elokuva ja vasta toissijaisesti tekninen kokeilu.

On aamuyö Berliinissä. Espanjalainen, vähän yli parikymppinen Victoria on ollut yksin juhlimassa myöhään ja tekee lähtöä suoraan työpaikalle: vuoro kahvilassa alkaisi jo parin tunnin kuluttua. Onneksi kahvilassa voi myös nukkua.

Klubin ulkopuolella nuori nainen tapaa neljä nuorta miestä, jotka pyytävät häntä jatkoille. Victoria on siinä iässä, jossa ollaan kuolemattomia, joten hän lähtee, vaikka jätkissä on jotain rikollista. Toisaalta he ovat myös hauskoja ja täynnä elämää.

Yhdellä kuvalla tehty elokuva jatkuu tästä tietenkin reaaliajassa. Pari tuntia myöhemmin joku on kuollut, joku pahassa pulassa ja joku valtavien valintojen edessä.