Berliinin elokuvajuhlat 2014: kirjailijan karikatyyrin kidnappaus, eli Michel Houellebecqin viimeisin temppu

Kirjailija Michel Houellebecq esittää elokuvassa itseään: mumisevaa intellektuellia, joka haluaisi vain juoda yksin (laadukasta) punaviiniä ja narisee, jos joutuu ihmisten seuraan.

Tarina sai inspiraation Houellebecqin katoamisesta kesken kirjakiertueen. Tosielämässä hän oli vain lähtenyt litomaan. Guillaume Niclouxin kirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa kirjailija kidnapataan lunnaiden toivossa.

Dokumentin näköinen elokuva on hyvin hauska, mikäli Houellebecqin kirjat ja persoona ovat edes auttavasti tuttuja. Jos pitää Houellebecqia alkaneen vuosisadan tärkeimpänä kirjailijana, kuten allekirjoittanut, ilkikurinen elokuva saattaa jopa palauttaa maan pinnalle. Huumorin ote – se miten hän ja Nicloux ivaavat ranskalaista intelligentsiaa johon kiistatta itse kuuluvat – on usein kovin rahvaanomainen.

”Ei valoa, en pidä siitä, se on liian skandinaavista”, Houellebecq narisee sisustussuunnittelijalle aivan elokuvan alussa, ennen kuin hänet siepataan ja viedään maalle puolanromanien luo.

Alussa siis kerrotaan, että päähenkilö haluaa kotiinsa pimeän keittiön.