Berliinin elokuvajuhlat 2013: River Phoenixin viimeinen ensi-ilta koitti liki 20 vuotta kuoleman jälkeen

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

River Phoenix kuoli kokaiinin ja heroiinin yhteisvaikutukseen 23-vuotiaana 31.10.1993. Dark Blood -elokuvan kuvauksia olisi hänen osaltaan ollut jäljellä hieman alle kolme viikkoa. Ilman Phoenixia tuotanto päätettiin keskeyttää: liikaa oli kuvaamatta, vakuutusrahat sentään voitiin ottaa. Nyt ohjaaja George Sluizer on viimeistellyt Dark Bloodin valmiiksi.

Kasaan parsittu elokuva sai ensiesityksensä kutsuvieraille jo syksyllä Sluizerin kotimaassa Hollannissa. Nyt se tuotiin Berliinin festivaaleilla laajemmin esille.

Puuttuvat kohtaukset Sluizer on korvannut kertojanäänellä. Dark Blood ei siis ole missään tapauksessa ehjä ja sellainen, kun sen piti olla, eikä sitä voi odottaa normaalilevitykseen. Koska kohtauksia kirjaimellisesti puuttuu, syntyy vieraannuttava vaikutelma.

Kun heikkoudet antaa anteeksi, Dark Blood toimii kohtuullisesti. Se on enemmän kuin vain kaavio jostain tai unelma elokuvasta, jota ei tehty.

Ed Lachmannin kuvaus on lumoavan kaunis. Phoenix oli nuoresta iästään huolimatta huippunäyttelijä ja roolityö olisi saattanut olla hänen parhaansa. Sluizerin eksistentialistinen western-muunnelma on ehdottoman erilaista amerikkalaista elokuvaa. Se olisi voinut olla mestariteos.

Konditionaalia kaikki tyynni. Sluizer kuvaili Dark Bloodia lehdistötilaisuudessaan kolmijalkaiseksi tuoliksi.

”Neljäs jalka tulee aina puuttumaan, mutta tuoli pysyy pystyssä.”

Lachmann muisteli viimeistä kuvauspäivää ja viimeistä kuvaa Phoenixista tunnelissa.

”Valot sammuivat. Riveristä näkyy siluetti. Hän seisoi siinä kymmenen sekuntia ja käveli kohti kameraa, kunnes hän peitti linssin.”

Sitä kuvaa ei elokuvassa nähdä, vaikka se olisi ollut Lachmannin mukaan täydellinen loppu elokuvalle. Kun tuotanto päätettiin keskeyttää, myös osa kuvatustakin filmimateriaalista katosi.

Hanke jäi myös Sluizerin viimeiseksi työksi Yhdysvalloissa.

Dark Blood ja koko sen tarina on muistutus taiteen ja ihmisen hauraudesta. Me näemme valmiit elokuvat ja ne vaikuttavat teoksina täydellisiltä, ikään kuin kyseessä olisi kunkin elokuvan paras mahdollinen versio. Mutta tuskin yksikään elokuva on sitä.