Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Berliinin elokuvajuhlat 2012: Jalmari Helanderin toinen elokuva on myötätuulessa

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 18.2.2012 18:01

”Eipä olisi juuri paremmin voinut mennä”, kommentoi Rare Exportsin ohjaaja Jalmari Helander neuvotteluja Berliinissä. Hän valmistautuu toisen elokuvansa tekemiseen. Käsikirjoitus alkaa olla Helanderin päässä, paperille se pitää saada toukokuuksi, Cannesin festivaalia varten. Elokuvasta on tulossa iso.

Nimeä ei Helander vielä paljastanut, saati tarinaa.

”Odotan sitä hetkeä, kun siitä tulee julkinen. Vaikka on aika vaikeaa pitää sitä salaisuutena. Tekisi niin kovasti mieli kertoa.”

Elokuvasta on olemassa 51-sivuinen treatment, tarinaluonnos, jota Berliinissä näytettiin mahdollisille yhteistyökumppaneille. Ilmeisesti stoori ja konsepti on hyvä, koska Helanderin mukaan neuvottelut rahoittajaehdokkaiden kanssa sujuivat kuin tanssi.

”Kun on yksi leffa tehtynä, on näyttöä, ei tarvitse selitellä. Oli jännä tulla pöytään, kun kyse ei ole vain siitä, mitä me voimme antaa, vaan meille tarjotaan”, Helander luonnehti hänen ja tuottaja Petri Jokirannan asemaa neuvotteluissa.

Reilua viikkoa ennen Berliiniä ohjaaja oli käynyt Vancouverissa kuvaamassa mainoksen Nokian renkaille. Aikaa jäi myös leffakäynneille.

IMAXissa uuden Mission: Impossiblen alussa näytetty noin 7 minuutin pätkä uudesta Batmanista oli veret seisauttava. IMAXille kuvattu toimintakohtaus yläilmoissa antoi samanlaiset fiilikset kuin joskus kauan sitten Bristolissa katsottu elokuva, T2 tai vastaava. Pitkään aikaan ei ole ollut mitään niin vaikuttavaa. Kaikki oli jättimäistä. Imax toimi. Oi oi ja oi. Helsinkiin IMAX ja nopeasti.”

Helander totesi, että hän joutuu matkustamaan kesällä ensi-iltansa saavaa Chris Nolanin kolmatta Batmania eli The Dark Knight Risesia varten Imax-teatteriin. Pohdimme Sony Centerin laidalla saksalaisessa perinneravintolassa oluen ja valtavan siankappaleen ääressä, missä on Helsingin lähin Imax. Pietarissa, ehkä Kööpenhaminassa?

”Käytiin myös katsomassa Hugo. Ja kyllä oli paljon parempi se 3D-systeemi mikä siellä oli, ne kertakäyttöiset kevyet 3D-lasit, joiden sisällä ei ole mitään jatkuvasti sekoilevaa ja apeaa teknologiaa kuten Suomessa. Lasit olivat hyvät, niitä ei tarvinnut vaihtaa kesken näytöksen ja ennen kaikkea ne eivät tummentaneet kuvaa. Miksi Suomessa ei ole sellaista systeemiä. Pikkasenko se oli parempi.”

Lue myös

Rare Exports -ohjaaja Jalmari Helander: Yritän löytää töihini Spielberg-hetkiä

”Itse Hugo oli ehkä upeimman näköinen leffa jonka olen koskaan nähnyt. Jostain syystä tarina ei vaan ollut niin hyvä kuin olisi voinut olettaa. Ei oikeen itkettänyt, jännittänyt eikä naurattanut.”

Lue myös: kirjoittajan henkilökuvajuttu Jalmari Helanderista.

Lue myös

Rare Exports -ohjaaja Jalmari Helander: Yritän löytää töihini Spielberg-hetkiä

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Varoituksen sana IMAX-fanituksesta, hommaan nimittäin liittyy nykyään erinäistä ns. vedätystä:

Suurin osa maailman IMAX-elokuvateattereista käyttää jo digitaalista kalustoa, joka ei ole kuvanlaadultaan etäisestikään lähellä alkuperäistä 15/70mm-suurfilmiformaattia käyttävää IMAXia (jollainen Jalmarinkin tajunnan Vancouverissa räjäytti). Digitaalinen IMAX on resoluutioltaan vain 2K, vaikka maailmalla on jo 4K-digiprojektoreita ihan tavallisissakin elokuvateattereissa! Lisäksi digi-IMAX-salien kankaat ovat merkittävästi perinteisiä IMAXeja pienempiä.

Mikä törkeintä, IMAX ei tee brändäyspolitiikassaan minkäänlaista eroa perinteisen ja digitaalisen salin välillä – molempia kutsutaan markkinoinnissa tasa-arvoisesti ”IMAX-teattereiksi” ja molemmista veloitetaan samaa lisähintaa, vaikka jälkimmäinen on teknisesti selvästi heikompi. Kuluttaja saa siis olla tarkkana. Avuksi LF Examiner -lehden lista IMAX-teattereista, aidot filmi-IMAXit on merkitty tunnuksella ”1570”:
http://www.lfexaminer.com/theaIntl.htm

IMAX-formaatti on luotu lyhyiden elämys/tiededokumenttien kuvaamiseen ja esittämiseen, ja pitkien näytelmäelokuvien esittäminen IMAX-teattereissa on tuore ilmiö. Aidoissakin filmi-IMAX-teattereissa pyörii nykyään paljon Hollywood-elokuvia, joissa ei ole metriäkään aitoa IMAXia. Tällaiset elokuvat on yksinkertaisesti suurennettu IMAX-filmille 35 mm:n filmiltä tai digitaalisesta lähteestä, eikä suurennosjälki ole yleensä erityisen kaunista. Puhumattakaan siitä, että harvan Hollywood-elokuvan kuvaus- ja leikkausratkaisuja on mietitty kymmenien metrien levyistä kangasta silmälläpitäen. Nopeasti leikatuista tiukoista lähikuvista tulee jättikankaalla käsittämätöntä sotkua.

Yhtään pitkää elokuvaa ei ole toistaiseksi kuvattu kokonaan IMAX-formaatissa, mutta muutamassa 2000-luvun Hollywood-leffassa on varsin näyttäviä IMAXilla kuvattuja jaksoja. Loput elokuvasta on suurennettu. Tällaisia tapauksia ovat The Dark Knight, Transformers 2, M:I4 ja ensi kesän The Dark Knight Rises.

Pietarin (ja koko Venäjän) IMAXit ovat kaikki digitaalisia. Tukholman ja Köpiksen IMAXit käyttävät kyllä filmiä, mutta ne ovat kupolikankaisia tiedeteattereita, jotka eivät esitä pitkiä elokuvia. Yön ritarin paluuta saa siis matkustaa katsomaan Lontooseen asti.

Suomeen on turha enää odotella filmi-IMAXia. Jättielokuvadiggarien kannattaa siis suosiolla ladata toiveensa tuleviin digitekniikoihin, joilla toivottavasti saavutetaan vielä vastaavan tasoinen elämys. Brändi voi sitten olla IMAX tai joku aivan muu; digitalisointi saattaa tuoda aitoa kilpailua jättielokuva-alalle.

3D-järjestelmien vertailu onkin sitten kinkkisempi juttu, siitä ehkä paremmalla ajalla lisää…

Mahtavaa! Helander on Suomen kiinnostavin ohjaaja tällä hetkellä.

Tsemppiä Jalmarille ja hänen tuleville projekteilleen.
Mutta silti, ollakseni skeptinen ja lannistava suomalainen…

Rare Exportsin julkisuusrumbassa Helander jo kertoi ideoineensa seuraavaan elokuvaan jotakin Yksin kotona -tyylistä lapsiactionia. Voi ei! Toivottavasti tuo tretment on jo heitetty mäkeen, sillä Raren heikointa – tai ainakin ärsyttävintä – antia olivat ne lapsellisuudet. Toivoisin seuraaviin projekteihin vähän enemmän aikuista munaa eikä mitään häpykarvatonta kikkeliä.

”Helsinkiin IMAX ja nopeasti.”

Miks vaan Helsinkiin?! Tänne Kuopioon kans!

Kovasti ihmettelen miksi Kinnusen mielestä Iron Sky on köpöä mutta Rare Exports rautaa? Ensimmäistä vielä näkemättä, se kuitenkin vaikuttaa ihan yhtä lapselliselta ja esikuvien kritiikittömältä matkimiselta kuin ylipitkä ja dramaturgisesti epäonnistunut Exportskin.

Hyvät Helander-mainokset tästä saatiin!

Antilla tiukkaa informaatiota IMAXista, kiitos tästä!

Tossa linkin takana olevassa listassa mainitaan Oulun Tietomaan kangas näin:

Oulun Kapunki Tietomaa Science Center, Oulu IWRK 870 2D F 210 6/29/1988

Ja ilmeisesti 870 on melkein puolet pienempi kuin oikea Imax. Onko Antilla tietoa miten se vertautuu käytännössä oikeaan IMAXIiin tai digisysteemeihin?

Kuten hoksasitkin, 8/70 mm ei ole IMAX vaan ikään kuin halpisversio siitä. Filmiruutu eli sen myötä myös erottelukyky on tosiaan IMAXia pienempi (tosin silti valtavasti suurempi kuin perinteinen 35 mm) eivätkä projektorit ole muutenkaan yhtä hifiä kuin 15/70-koneet.

Monesta perinteisestä IMAX-elokuvasta on tehty myös 8/70-kopiot, jotka näyttävät parhaimmillaan varsin hyviltä jättikokoisella 4:3-kuvasuhteen kankaalla. Pitkistä elokuvista ei paria Disney-leffaa lukuunottamatta ole tehty ollenkaan 8/70mm-kopioita, joten tämä on käytännössä pelkästään tiedekeskus- ja huvipuistoteattereiden formaatti.

Myös varsinaisten jättielokuvien printtikokona 8/70 on jäämässä väliinputoajaksi. Uusista jättielokuvista tehdään usein kopiot vain 15/70- ja/tai digiformaatteihin. Tietomaassakin elokuva vaihtuu vain kerran vuodessa, ja digitointi lienee printtipulan vuoksi edessä ihan lähivuosina. Onneksi nurkan takana näyttäisi jo olevan nykyistä digi-IMAXia parempia digitaalisia ratkaisuja jättikankaille – esim. kahden projektorin 4K-digi päihittänee jo 8/70-filmin kuvanlaadussa.