Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Berliinin elokuvajuhlat 2011: Scorsesen Taksikuski loisti lumoavana 4K-digikopiona

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 20.2.2011 08:04

Olen ollut aika skeptinen elokuvien digitaalisen esittämisen suhteen. Ongelma ei ole tietenkään itse digitaalisuudessa vaan siinä, että nykyisen sukupolven projektoreissa – 2K-tekniikassa – ei riitä erottelukyky. Mutta joskus hamassa tulevaisuudessa yleistyvä 4K ei enää häviä filmille.

Filmi on muovia. Perinteisessä elokuvaprojektorissa filmikelaa on kuljetettu projektorissa, joka näyttää kuvia 24 kertaa sekunnissa. Ne heijastuvat lampun valaisemina valkokankaalle. Tarkkuutta on vaikea määritellä numeroin, koska formaatti on analoginen. Rolls-Roycen moottorien suorituskyvyn tapaan kuvanlaadun voidaan todeta olen riittävä.

Sata vuotta vanha teknologia on nyt vaihtumassa. Tulevaisuus on digielokuvan, johon Finnkinokin kiivaasti siirtyy. Kuvat heijastetaan kovalevyltä, 24 tai 48 kertaa sekunnissa. 2K tarkoittaa formaattia, jossa valkokankaalle heijastettavssa kuvassa on noin 2,2 miljoonaa pikseliä. 4K:ssa pikseleitä on yli 8,8 miljoonaa. Formaattien ero ei ole sen ihmeellisempi – kuva on neljä kertaa parempi.

2K:ssa virheet näkee helposti: pikselit ovat isoja, Tennispalatsi ykkösen kaltaisen jättikangassalin eturiveillä elokuvakokemuksen täysin pilaavia. Pienemmissä saleissa tai isojen salien takaa virheitä ei huomaa, ellei ole harjaantunut.

4K on vasta tulossa – milloin, kukaan ei tiedä. On kuitenkin ilmiselvää, että nyt hankittavat 2K-projektorit vaihdetaan ennen pitkää kehittyneempiin, edellä mainituista syistä.

Näin eilen Berliinin elokuvajuhlien henkilökohtaisena huipennuksena Taksikuskin restauroidun version 4K-digiesityksenä. Martin Scorsesen mestariteos tuntui näin Perussuomalaisten kannatuksen noustessa taas hyvin ajankohtaiselta ja sitä paitsi näytti aivan käsittämättömän hyvältä. En tiedä, olisiko se edes voinut filmiprojektiona näyttää näin kauniilta – tarkalta ja väreiltään oikealta.

Aiemmin olen nähnyt KAVA:n Kino Tuliossa 4K-muodossa Tohtori Outolemmen. (Tuliossa on siis Suomen toistaiseksi ainoa 4K-projektori.) Se oli virheettömän oloinen, mutta vaikea tapaus 4K-arvioitavaksi, sillä alkuperäismateriaalit olivat melko rakeisia ja elokuva mustavalkoinen.

Nyt Taksikuskin jälkeen olen valmis antamaan luottamukseni 4K:lle. Se on yhtä hyvää ellei parempaa kuin filmi. Tämä ei ole vähän sanottu.

Juu, tiedän, että tämäkin kopio on tehty filmiltä, filminegatiivista – vuonna 1976 valmistunut elokuva on totta kai kuvattu alun perin 35-milliselle filmille, mille muullekaan.

Mutta kuten sanottu, en ole nähnyt näin hyvää filmikopiota ehkä koskaan. Eikä tässä projektiossa ollut mitään filmiltä digille siirretyn kuvan ongelmia. 4K toistaa filmiemulsiolle ominaiset pienet, luonnolliset virheet uskollisesti, niitä korostamatta; 2K-siirto saa filmin virheet helposti näyttämään oudoilta ja vieraannuttavilta, koska pehmeys ja liian harvat pikselit eivät sovi yhteen.

4K on tulevaisuus.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

”Martin Scorsesen mestariteos tuntui näin Perussuomalaisten kannatuksen noustessa taas hyvin ajankohtaiselta” Luulin hetken lukevani Nyt-liitettä. No, kai ne perussuomalaiset ovat sellaisia että eivät tykkää lapsiprostituutiosta.

”Luulin hetken lukevani Nyt-liitettä. No, kai ne perussuomalaiset ovat sellaisia että eivät tykkää lapsiprostituutiosta.”

Yhtään puuttumatta Kinnusen rinnastukseen, Taksikuskissa on nimenomaan kyse äärikantoihin, kompromissittomiin ratkaisuihin ja suoraan toimintaan taipuvaisen hullun kuvauksesta. Tai oikeastaan miten tämänlaisen hullun väkivaltateot nostetaan lopulta sankarilliseksi vaikka taustalla jylläisivät kuinka fasistiset motiivit tahansa. Leffan lapsiprostituution voisi korvata ihan millä tahansa yhteiskunnallisella epäkohdalla, eikä sen sanoma muuttuisi silti millään tavalla.

Mutta varsinaiseen aiheeseen palatakseni, odotan innolla taksikuskin blu-rayn julkaisua. Voisi olettaa, että sitä varten on käytetty samaa masteria kuin Kinnusen näkemässä 4K-näytöksessä.

2k on järjetön juttu. Olisi hieman kalliimpi hyvä teknologia johon tullaan pian vaihtamaan ja silti mennään halpahallipaskalla. Jää kotiin, dvd on parempi kuin 2k! Elokuvateatterikulttuuria vedetään nyt julmasti alas.

DVD:n resoluutio 720×480 ja 2K on 2048×1080. Ja tästä suomalainen reiska päättelee loogisesti, että a) 2K on paskaa b) DVD on upeinta ikinä. Bluray (Full HD) on 1920×1080 eli lähes tulkoon 2K.

Jos nyt vähän saa nusauttaa sitä pilkkua niin PAL DVD on 720×576 eikä 720×480 joka erit. Ameriikoissa käytetyn NTSC:n resoluutio.

Tieteellisen tarkasti tehdyssä testissä ilmeni, että hyvissä teattereissa näytetyn 35mm elokuvan esityskopion resoluutio jää jälkeen HD (mm. BluRay) laadusta. Laatu vastaa noin 650-800 vaakajuovaa (HD on 1080). Näin ollen 2K projisointi on terävämpi kuin 35mm filmiprojektio, ei tarvita 4K projektoreita filmin lyömiseen. 4K projisoinnilla tosin päästään parempaan laatun myös filmltä kopioituna, koska digitointi voidaan tehdä suoraan masterista. Suuri syy filmin huonoon terävyyteen on useampikertainen kopionti ennen kuin päästään esityskopioon. Masterin laatu on lähellä 4K terävyyttä.

Faktat: http://www.cst.fr/IMG/pdf/35mm_resolution_english.pdf

Voidaan tietty väittää, että filminostalgikot uskovat, ettei digi koskaan tavoita filmin laatua ja herkkyyttä ja vaikutelmaa, koska elokuvakerhoaktivistit ovat tottuneet äidinmaidossa filmiin.

Mutta yhtä hyvin voidaan sanoa, että digiuskovaisia – jotka eivät ole edes nähneet hyviä filmikopioita – erehdyttää jokin tekninen mittaustulos, joka ei välttämättä kerro paljoakaan katsojan kokemuksesta.

Eikös se ollut niin, että digi on pelkkiä ykkösiä ja nollia, filmi heijastaa valoa. Aika eri asia noin kokemuksellisesti, vai?

Kokemuksellisesti ne ovat samoja, koska kummassakin katsoja näkee valkokankaalta heijastuvaa valoa.

Jos Messerschmitt vaivautuu lukemaan tuon linkkaamani tutkimusraportin, niin hän voi huomata sen tehdyn katsojakokemuksena, ei mittalaitteilla. Siinä ei myöskään sanallakkaan käsitellä digitaaliprojisointia, onpahan vain perusteellisesti tutkittu sitä, miten terävänä 35mm elokuvaprojektio näyttäytyy laatuteatterin kankaalla. Ei enempää, ei vähempää. Jos tulos yllättää, niin ei tarvitse kuitenkaan närkästyä.

Vielä toisena realismirajoittimena sellainen faktum, että ylimalkaan filmin terävyyttä pyritään yliarvioimaan. Mitattavissa ja silmällä nähtävissä oleva totuus kuitenkin on, että edes 35mm diaruutu, joka on pinta-alataan yli kaksinkertainen 35mm elokuvaruutuun verrattuna, ei sisällä kuin 8-12 miljoonan pikselin verran informaatiota. Tässä valossa ajatus siitä, että vasta 4K (noin 8 MPix) pystyy korvaamaan 35mm filmin on kestämätön, 35mm masterin terävyyden tallennukseen riittäisi kuvitteellinen 3K systeemi, esityskopion tervyyden ylittää jo tämä parjattu 2K.

Tähänkin asti filmille kuvattujen elokuvien digimanipulointi on tehty 2K tarkkuudella, ja kuva ajettu takaisin filmille ilman että kukaan on pystynyt eroa huomaamaan.

Vaivaudun enkä närkästy.
Mutta eikös filmissä projektorin kautta heijasteta valoa kankaalle. Hiukan eri asia kuiteski kaikiteski…

joo olennainen pointti on tosiaan että n90% myös filmiltä projisoitujen elokuvian jälkikäsittelystä on tehty 2k resoluutiossa, eli skannattu koneelle 2k, käsitelty ja sit printattu takas filmille. Oma kokemukseni on että ”vanhoissa” 2k projektoreissa häiritsi eniten huono kontrasti ja kapea väriavaruus, joka on uusissa (2k ja 4k) projareissa jo parantunut huomattavasti.

Katsomiskokemukseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin se onko 2K resoluutiolta nykyisiä filmikopiota vastaava. Isoin harppaus filmikopioiden laadussa tapahtui juurikin villehoon mainitseman 2K jälkikäsittelyyn siirryttäessä. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että 2K on esitystekniikaltaan kuitenkin riittämätön. Etenkin isoissa saleissa (joihin Finnkinokin on digiprojareita hankkinut) ensimmäiset rivit ovat yksinkertaisesti aivan liian lähellä, jotta niissä pystyisi nauttimaan 2K näytöksistä.

Viimeksi katsoin True Gritin digiteatterissa, jossa ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ”filmi” paussasi 20 sekunnin välein stilliin. Korjausliikkeen jälkeen huulisynkroni oli hukassa koko elokuvan ajan. Sama vika oli myös muutama kuukausi sitten Vesku-dokumentin kohdalla – toisessa salissa.

En usko että katsomiskokemusta voi redusoida puhtaasti numeroiksi, ja varsinkin megapikseleitä laskettaessa mennään usein metsään – kuten digikameroidenkin markkinoinnista voi nähdä. Tässä siltikin vähän lisää numeroita. :-)

2k-resoluution pitäisi riittää (pikseleitä ei pysty erottamaan) elokuvateatteriin, jos katsojan etäisyys kankaasta on vähintään 1,3–1,8 x kuvan leveys. Tuo haarukka tulee siitä, että laskelmassa on käytetty kahta erilaista arviota ihmissilmän erottelukyvylle. Toisin sanoen useimmissa teattereissa 2k riittänee takariviin mutta ei eturiviin.

Lähteitä:
http://www.arridigital.com/sites/default/files/4K+Systems_0.pdf
pro.sony.com/bbsccms/static/files/mkt/digitalcinema/Why_4K_WP_Final.pdf

Filmin digimasteroinnista: filmikuvan erottelukyvyn ja reunaterävyyden putoaminen eri masterointi- ja kopiontivaiheissa on kumulatiivista, eli skannaus ja käsittely korkeilla resoluutioilla kannattaa vaikka lopullinen projisointivaihe olisikin erottelukyvyltään alle HD:n. Arrin testien mukaan 35 mm nega pitää skannata 6k:na eli ylinäytteistettynä, että saadaan säilytettyä kaikki kuvainformaatio. Jälkikäsittelyyn ja esitykseen riittää sitten 4k.

Lähde:
http://www.arri.com/?eID=registration&file_uid=3525

Linkit meni näköjään edellisessä viestissä vähän rikki, ja piti poistaa http:// alusta koska blogisofta syyttää muuten roskapostittamisesta…

Näitä luetaan juuri nyt