Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Aleksi Salmenperä ja Paha perhe Berliinissä

Blogit Kuvien takaa 19.2.2010 08:00
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Berliinin festarien ohjelmistossa on kaksi suomalaiselokuvaa. Jututin Pahan perheen ohjaajaa Aleksi Salmenperää sushipaikassa Potsdamer Platzilla päivää ennen elokuvan päänäytöstä.

Salmenperä oli saapunut Berliiniin viikko sitten perjantaiaamuna. Koska hänen ohjaamansa elokuva oli Panorama -sarjassa esillä, oli auteurille tarjolla festarin piikkiin huone huippuhotellista aivan festivaalin keskuspaikkojen vierestä.

Solidaarisuudesta työryhmäänsä kohtaan Salmenperä majoittautui kuitenkin syrjäisempaan hotelliin – samaan kuin muutkin.

Ohjaajaa kismitti Pahan perheen heikko yleisömenestys Suomessa. Se on saanut kahden esitysviikon jälkeen reilut 12 000 katsojaa.

”Toivoin, että päästäisiin Miehen työn lukemiin”, Salmenperä sanoi edelliseen elokuvaansa viitaten ja myönsi, että se (noin 50 000) olisi ollut tälle vaikeammin määriteltävälle tarinalle kova määrä.

Tieto uuden elokuvan pääsystä viralliseen esityssarjaan Berliinissä tuli joulukuussa.

Aki sanoi, ettei jäädä odottelemaan Cannesin ratkaisuja.”

Aki on Kaurismäki, Pahan perheen tuottaja. (Hän itse ei tullut Berliiniin, vaan puuhaa nyt omaa elokuvaansa Le Havrea – ensi-ilta lienee keväällä 2011).

Salmenperä oli itse ehtinyt katsomaan Berliinissä toistaiseksi ainoastaan yhden elokuvan, Allen Ginsburgista kertovan Howlin. Se ei iskenyt.

”Kun sen näki niin ainakin tuntui, ettei meillä tässä ole nyt mitään hätää.”

Pahan perheen kansainvälinen myynti on käynnissä.

Kovin suurta näkyvyyttä elokuva ei ole mediassa täällä saanut, vaikka sen julisteita on katukuvassa niin Potsdamer Platzilla kuin Zoo-aseman vieressä.

Kävin sunnuntaina Pahan perheen lehdistötilaisuudessa. 350 hengen salissa Hyatt-hotellissa oli lavalla kuusi elokuvan tekijää (Salmenperä, näyttelijät Pihla Viitala, Ville Virtanen ja Lauri Tilkanen, tuottaja Hanna Hemilä sekä kuvaaja Tuomo Hutri) ja pöydän toisella puolella viisi valokuvaajaa, neljä videokuvaajaa (ilmeisesti festarin palkollisia) ja itseni lisäksi seitsemän (7) toimittajaa.

Miksi näin?

Ilmeisin koukku kiinnostuksen luomiseen olisi Aki Kaurismäen nimi. Kaikki festaripiireissä liikkuvat tietävät mestariohjaajan, joka saa omat teoksensa Cannesiinkin yksinkertaisesti ilmoittamalla, että täältä pesee. Kaurismäki ei usein tuota toisten ohjauksia, joten ei pitäisi olla vaikeaa luoda hänen nimeään kantavasta draamasta ainakin jonkinasteinen Tapaus.

Pahaa perhettä kansainvälisesti myyvän kölniläisen Match Factory -firman mainoksissa ei Kaurismäkeä mainita; siinä on muutamia firman edustamia elokuvia ja tiedot niistä on formatoitu yhtäläisiksi – ohjaajan nimen ajatellaan riittävän.

Päänäytöspaikka Berlinale Palastin lehdistötiloissa ei ole näkynyt mitään festivaalin suomalaisannista kertovia esitteitä tai edes tiedotteita (tanskalaisten ja ruotsalaisten elokuva-instituuttien kustantamia hienoja brosyyrejä on, toki). Harmi, kun Suomesta oli kerrankin esillä peräti kuusi elokuvaa!

Miehen työ sai hyviä arvosteluja kansainvälisesti, mutta sen kauppa ei oikein käynyt. Se oli pienellä myyntifirmalla, jonka pyörittäjälle kehittyi henkilökohtainen ongelma, jonka seurauksena koko yhtiö meni konkurssiin.

Match Factory on vakaa ja tunnettu toimija. Pahan perheen luulisi kiinnostavan ainakin Ranskassa, miksei myös Italiassa – näiden maiden levitysfirmoista oli Salmenperänkin mukaan tullut Match Factorylle innostuneinta palautetta. Toivon parasta.

Screen Dailyn arvio varmasti auttoi, Varietyn ei niinkään.

Niin tai näin, Salmenperä suunnittelee jo seuraavaa elokuvaansa. Tällä kertaa tuottaja ei ole Kaurismäki.

Eikä aiheesta vielä enempää kuin tämä: ”Katsoin sitä varten (Larry Clarkin) Bullyn”, Salmenperä kertoi. Se oli ollut pettymys, etenkin loppupuoli: näyttelijäsuoritukset eivät vakuuttaneet.

”Nykyään sen huomaa, jos oikein yritetään näytellä. Kai se johtuu siitä että teen itse elokuvia. Tulee niin kriittiseksi.”