Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Aki Kaurismäen kohuhaastattelu – kauas trollit karkaavat

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 6.4.2012 09:31

Pääsiäisenä on yleensä puhuttu trulleista, mutta tänä vuonna median kulttuuriosastoja hallitsee trollaus. Viikon suuri ”elokuvauutinen” Suomessa on Aki Kaurismäen brittilehdelle antama haastattelu, jossa ohjaaja laukoo juttuja, joita ei oikeasti tarkoita. Vai tarkoittaako?

Helsingin Sanomien rankkaotsikkoinen (”Humalainen Kaurismäki puhuu haastattelussa rikkaiden tappamisesta”) juttu oli lehden nettisivujen luetuin melkein koko torstain.

The Guardianin jutun luettuani kirjoitin itsekin eilen blogimerkinnän, jossa kutsuin sitä ”hillittömäksi”. Facebookissa keskusteltiin, oliko kyseessä Kaurismäen huumori, säälittävä humalaisen sekoilu vai mikä.

Hesarin lukijakommenteissa päiviteltiin ja kauhisteltiin oikein olan takaa. Twitterissä ihan fiksut ihmiset ihmettelivät, miten Jussi Halla-Ahoa paheksutaan rajuista kommenteista, joita hän on täsmentänyt huumoriksi ja miksi Kaurismäki sitten saa pauhata rikkaiden murhaamisesta.

”Performanssit toimivat eri tavalla taiteen ja politiikan kontekstissa”, totesi Olli Sulopuisto.

Niin, performanssi. Sitähän tuo Kaurismäen höpöttely oli.

Jos on seurannut ohjaajaa (tässä Voima-lehden haastattelu vuodelta 2005), mitään uutta ei lausunnoissa ollut, paitsi ”rikkaiden tappaminen”. Sitä oli vähän vaikea ottaa tosissaan, kun samaan syssyyn ohjaaja totesi myös tappavansa itsensä (ampumalla sydämeen, koska on romantikko).

Alkoholin vaikutuksen alaisena hän on ennenkin haastatteluja antanut. Ei kuulemma pidä haastatteluista ollenkaan, eikä kestä niitä ilman valkkarin turvaa. Se taiteilijalle sallittakoon?

Jos viime aikojen Kaurismäki-haastiksia penkoo, vastaan tulee tämä Phil On Filmin ilmeisesti samassa britti-pr-rytäkässä tehty (viime sunnuntaina julkaistu) juttu, jossa Aki aluksi väittää olleensa juomatta ja polttamatta kaksi kuukautta – ja sytyttää röökin heti perään. Kääk, valehteliko se!?

Ja sitten se sanoo Philille, ettei Suomeen kannata mennä, kun elämä on muutenkin niin tylsää.

Trollaaminen on nettiajan termi sellaiselle vedättämiselle, jossa ennen kaikkea ärsytetään naama peruslukemilla. Trollaaja hakee voimakasta reaktiota.

Totta kai sitä toivoisi, että Kaurismäki käyttäisi saamansa palstatilan vakavampiin lausuntoihin, mutta silti luen paljon mieluummin The Guardian-jutun tyyppistä ronskia trollaamista kuin jotain puolipehmeää lässynläätä – vaikkei tuolla vielä Trolli-Finlandia -skabassa pärjätä.

Niin tai näin, sen hyvän ja vakavan (joskin ihan tuttuja latuja kulkevan) uuden Kaurismäen brittihaastattelun (Teuvo Tulio, Jim Jarmusch, Peckinpah, Ozu, digitaalikuvan rappeuttava vaikutus mainittu) voi lukea tästä: eilen julkaistu Little White Liesin juttu.

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Hesarissa Esa Mäkinen oli taas Esa Mäkinen. Hänellä on taipumus hyperventilointiin. Normipäivä.

HAH! Tästä on nähtävästi tulossa samanlainen tekopyhän kulttuurieliitin farssi kuin Lars von Trierin Hitler-lausunnosta taannoin.

Eikö kulttuuritoimittajilla ja muilla hännystelijöillä ole järkevämpää tekemistä?

”Rikkaiden tappaminen” on kyllä ”poliittinen konteksti”, kuten oli Trierin paheksuttu natsivitsailu.

Paheksun tässä kuitenkin lähinnä trollaamista, kuten sanot.

Minulla ei riitä sympatiaa sen enempää Kaurismäelle kuin Von Trierillekään, vaikka heitä elokuvantekijöinä arvostankin. Itsetarkoitukselliselle provoilulle ei pitäisi antaa mitään nostetta. Ja on ihan turha itkeä Von Trierin kohtelun perään Cannesissa. Kun provoilee, niin ei pitäisi tulla kamalana skandaalina jos joku lopultakin provosoituu.

Lars sai mitä ansaitsi. Akin vuoro tulee vielä.

En pidä toivottavana ”riistäjäluokan” eliminoimista marxismi-leninismin tyyliin, mitä Kaurismäki näyttää kannattavan. Kokemukset tuonkaltaisesta yhteiskuntaongelmien ratkaisuyrityksestä ovat aivan tarpeeksi karmeat, esim. Venäjä, Kiina, Kambodza. Mutta nykyrikkaat kyllä tuntuvat elävän tuommoisessa ”meidän jälkeemme vedenpaisumus”-hybriksessä, aivan kuten Ranskan aatelisto 1700-luvulla. Ja kuinkas sitten kävikäään! Onkohan jälleen kerran totta se kyyninen mietelmä, että historiasta opimme sen, että historiasta ei opita mitään.

Outo tyyppi. Hänen ei tiedetä itse tehneen mitään konkreettista maapallon tai ihmiskunnan hyväksi. Päin vastoin himotupakoitsijana hän osallistuu eroosion lisäämiseen kun kehitysmaissa poltetaan metsiä tupakanlehtien kuivatukseen.

Kyseessä ei voi olla aito huoli maapallon puolesta vaan joku muu. Mikä?

Se on ehkä samankaltainen syvä viha jonka taannoiset kouluampujat olivat kehittäneet korviensa väliin ja joka sitten muutti puheet teoiksi…huh huh! Onkohan Kaurismäellä aseita? Ehkä olisi aika mennä hakemaan ne pois…vielä kun ehtii.

Nipotan: ”Outo tyyppi. Hänen ei tiedetä itse tehneen mitään konkreettista maapallon tai ihmiskunnan hyväksi.”

Onko yksikään taitelija mielestäsi tehnyt mitään ”konkreettista maapallon tai ihmiskunnan hyväksi”?

Siitä voit olla satavarma, ettei Kaurismäellä ole aseita.

Satavarmuus kuulostaa aina vähän ”liian” varmalta.

Kun ”Kalle” ilmeisestikin tuntee tyypin niin mikähän näiden kauhujuttujen (uhkausten?) takana voisi olla? On varsin rohkeata tai sitten jopa tyhmänrohkeata mennä tällaista kansainväliselle medialle puhumaan.

(Huomautan että kouluampujammekin pyrkivät esittelemään aikomuksiaan julkisesti…taiteilijoita?)

En tiedä, osaako nimimerkki ”Nipottaja” englantia, mutta jos tuon linkitetyn alkuperäisen jutun lukee, on siinä kovin vaikea nähdä minkään sortin konkreettista uhkausta, korkeintaan syvää pessimismiä.

Suomalainen onnela on nykyistä vauhtia muuttumassa paikaksi missä onnellisia ovat vain eloonjääneet verisine puukkoineen.

Kaiken lisäksi riveistämme näyttää nousevan ”kykyjä”, jotka julkisesti kehottavat jatkamaan samaan malliin. Tämä ”suurmieshän” ei kuitenkaan enää asu täällä (antaisin ilmaisen asunnon jossa on hantaakit vain ulkopuolella).

Kaipaisin arvon toimittajilta edes likiarvoista määrittelyä sanalle ”kohu”. Mikä on, mistä syntyy ja kuka määrittelee kynnysarvot?

Aina ei tunnu siltä, että kansa kohisee, ennen tai edes jälkeenkään ”kohu-uutisten”. Tämä ei ole henkilökohtainen ongelma, koska nykyään etenen kuulosuojaimilla varustettuna.

Ei tämä pikku leffoja näpertelevä suomalainen ”suurmies” ole vielä tarpeeksi suuri että saisi kansainvälisen kohun aikaan vaikka sellainen taisi olla tarkoitus. Sanoipa mitä tahansa.

Tulihan sekin nähtyä.

Näitä luetaan juuri nyt