Louhimiehen Tuntemattomasta tehdään jättileffa Suomeen ja tv-sarja maailmalle

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rahoitus on varmistunut. Aku Louhimiehen Tuntemattomasta sotilaasta tulee kaikkien aikojen kallein suomenkielinen elokuva. Ensi-ilta on 6.12.2017.

Hotelli Kämpin peilisalissa aamupäivällä julkistettu hanke toteutetaan pitkälti yksityisten sijoittajien rahalla. Budjetti on seitsemän miljoonaa euroa. Suurimpia rahoittajia ovat LähiTapiola-ryhmä ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Rahoittajalistalla ovat myös muun muassa Supercellin perustajakolmikko ja Jari Ovaskainen.

Tiedotteen mukaan elokuva pohjautuu sekä ”tuttuun Tuntemattomaan että Väinö Linnan sotakuvauksen sensuroimattomaan alkuperäisversioon, Sotaromaaniin”.

Hankkeen hintalappu on todella iso, ja sen vihjattiin vielä kasvavan, sillä rahoittajia haetaan yhä. Nykystandardein uskottavaa ja vakuuttavaa rintamakuvausta digitaalitehosteineen tuskin saisi aikaan halvemmalla.

Kysymys kuuluu, mistä rahat valuvat jättihankkeen sijoittajille takaisin?

Kysyin asiaa tuotantoyhtiön Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Oy:n väeltä. Tuottaja Mikko Tenhunen kertoi, että katsojaodotus Suomessa on nyt 700 000. Se on enemmän kuin yksikään kotimainen elokuva on saanut katsojia Suomessa 31 vuoteen. Uuno Turhapuro armeijan leivissä sai 751 000 katsojaa vuonna 1984. Pahat pojat sai 615 000 katsojaa vuonna 2003. Ulkomaisista elokuvista esimerkiksi erittäin suosittu 007-seikkailu Skyfall sai kolmisen vuotta sitten noin 650 000 katsojaa.

Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että elokuvasta aiotaan järjestää näytöksiä myös paikkakunnilla, joissa ei enää ole elokuvateattereita. 700 000 katsojaa on toki mahdollisuuksien rajoissa, kunhan elokuva on yleisön mieleen.

Erityisen merkillepantantavaa olikin, ettei tiedotustilaisuudessa mainittu vielä levitysyhtiötä. Neuvottelut ovat yhä kesken, Tenhunen sanoi. Levitysyhtiöltä vaaditaan tällaisessa jättielokuvassa aikamoista riskinottoa, vaikka tienestit voivat olla huikeat. Tavanomaisemmassa elokuvanteossa levitysyhtiön kanssa tehdään sopimus jo osana rahoituspohjaa.

On selvää, että tätä budjettia ei millään kuitattaisi pelkillä lipunmyynneillä Suomessa, vaikka kyseessä on ”virallinen” Suomen satavuotisfilkka ja teattereihin saataisiin miljoona maksanutta asiakasta. (Asukasluvultaan Suomea pienemmässä Norjassa sotasankarieepos Max Manus veti kuusi vuotta sitten teattereihin peräti 1 162 000 katsojaa, mutta siellä on tiheämpi elokuvateatteriverkosto.)

Suomalaiskansallisella, suomenkielisellä elokuvalla ei ole kovin laajoja markkinoita maailman valkokankailla, vaikka teos sinänsä olisi kuinka hyvä. Mutta entäpä televisiossa?

Louhimiehen Tuntemattomasta tehdään samalla neliosainen televisiosarja, jossa kerrotaan myös kotirintaman tapahtumista. Nimenomaan sitä on määrä myydä maailmalle, tuotantoyhtiön hallituksen jäsen Liisa Penttilä-Asikainen kertoi.

”Jokaisella maalla on omat kansalliset sotansa. Televisiosarjassa sitä voidaan kertoa laajemmin. Se on kiinnostava myyntiartikkeli. Televisiosarjat ovat tällä hetkellä melkeinpä kuumempi juttu kuin elokuvat”, Penttilä-Asikainen kuvaili. Se kuulosti suoralta viittaukselta ainakin tanskalaiseen sarjaan 1864, joka on ollut suosittu Suomessakin.

”Suurimmalta osin rahan odotetaan palaavan silti Suomesta. Tämä on kotimainen teatterielokuva”, Tenhunen taas painotti ja lisäsi, että budjetissa on mukana markkinointiyhteistyön osuutta.

Käsikirjoitusta on Louhimiehen kanssa laatinut Jari Olavi Rantala. Elokuvan/sarjan muista tekijöistä, kuten kuvaajasta kerrotaan myöhemmin.

Eniten tilaisuuden virallisessa osuudessa kehuttiin eri rahoittajia. Nimenomaan tämä uusi, yksityiseen rahaan pitkälti nojaava rahoitusmuoto tuntui olevan iso juttu. ”Yksityisen rahoituksen keräämisestä vastanneet Icecapital Pankkiiriliikkeen Ari Lahti ja pääomasijoitusyhtiö CapManin Ari Tolppanen ovat myös itse sijoittaneet elokuvaan”, tiedotteessa korostetaan. Rahoittajahenkilöiden nimet pyörivät skriinillä. Elokuvasäätiön tukikin on poikkeuksellisen korkea, miljoona euroa. Myös Yle on lähdössä hankkeeseen mukaan.

”Nyt sitten pitää tehdä vielä hyvä leffa”, Penttilä-Asikainen totesi.

Yhteinäiskulttuuriin ja yhteisiin historiallisiin aiheisiin Suomessa ei ainakaan voi enää luottaa. Timo Koivusalon Täällä Pohjantähden alla -leffat floppasivat. Jättituotannoilla on riskinsä: Talvisota sai aikoinaan 629 000 katsojaa, mutta siitä huolimatta tuotantoyhtiö teki konkurssin. Tiettyjä epäilyksiä herää myös aina, kun elokuvasta tehdään samanaikaisesti tv-sarjaa, koska näiden kerrontatapojen dramaturgiset rakenteet ovat niin erilaiset.

Toisaalta Louhimies on ainakin erittäin tinkimätön ja persoonallinen tekijä, jolta saa odottaa jotain erilaista. Hän korostaa tiedotteessa haluavansa kertoa tarinan nimenomaan uudelle sukupolvelle, jolla ei ole suhdetta Linnan teokseen.