Berliinin elokuvajuhlat 2014: Frantz Fanon-filmatisointi - Ruotsista
Frantz Fanonin kirja Sorron yöstä on tulkittu elokuvaksi. Sen nimi on Concerning Violence. Elokuva sai Berliinissä Euroopan ensiesityksensä.
Fanonin (1925-1961) kuuluisin teos oli 1960-luvun kohutuimpia kirjoja. Ranskassa se aikanaan kiellettiin.
Elokuvan nimi tulee kirjan ensimmäisestä luvusta, jossa Fanon perustelee väkivallan käyttöä kolmannen maailman maassa. Kuvissa ollaan pääasiassa 1960-1970-lukujen Afrikassa, alistettujen todellisuuden ja vallankumousten keskellä.
Voi olla hieman yllättävää, että elokuva on ruotsalainen. Siinä on myös suomalaista rahaa. Helsinki-Filmi on osatuottaja. Äänisuunnittelija on suomalainen Micke Nyström.
Ohjaaja Göran Hugo Olsson kuvitti Fanonin tekstin Ruotsin television arkistojen materiaalilla. Hän on tehnyt samalla keinolla aiemmin elokuvan Black Power Mixtape 1967-1975, joka käsittelee Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikettä. Tyyli on jotain dokumentin ja esseen väliltä.
SVT:n arkistoissa riitti myös rankkaakin aikalaiskuvaa Afrikan maista, esimerkiksi Rhodesiasta, jossa valkoiset vielä uhosivat pitävänsä maan hallussa väkivalloin. ”Voin tappaa neljä afrikkalaista, en kolmeakymmentäkuutta”, veistelee mies verratessaan pahoillaan Rhodesian ja Etelä-Amerikan rotusuhdelukuja – haukuttuaan mustan palvelijansa ilkeästi uutiskameran käydessä.
Ruotsalais-amerikkalaisen kaivoksen lakkoilevia työntekijöitä uhataan ampua ja häädetään 1960-luvun lopun Liberiassa perheineen kodeistaan ja ajetaan tienposkeen. Mosambikin viidakossa kapinallissotilaat kertovat sukupuolten tasa-arvosta.
Burkina Fason presidentti Thomas Sankara tuomitsee Ruotsin tv:lle kehitysavun; hänen kerrotaan tulleen surmatuksi pian haastattelun jälkeen.
Eräänlaisena kertojana laulaja Lauryn Hill lukee Fanonia.
Tuntui hieman absurdilta, että tehokkaan elokuvan kuvia afrikkalaisista lähihistorian ahdingoissa seurasi elokuvantekijöiden marssi valkokankaan eteen: kymmenkunta valkoista pohjoismaista miestä ja naista.
Olsson myönsi olevansa ”kaikkea muuta kuin oikea ihminen” tekemään tämän elokuvan, kun sitä häneltä näytöksen päätteeksi yleisöstä kysyttiin.
”Ja juuri siksi tein sen”, Olsson sanoi.
Kysyjä sanoi – eikä Concerning Violencea sinänsä kritisoiden – että tästä näkökulmasta tehty elokuvakin on väistämättä osa jatkuvaa kolonialismia.
Olsson myönsi syytöksen tavallaan oikeaksi.
”Olen ruotsalainen, keskiluokkaa, en kovin koulutettu, en osaa näitä kieliä. Elokuvantekijänä innostuin, kun sain tämän Fanonin kirjan käsiini ja ihmettelin, miksei siitä ole elokuvaa.”
”Siksi tein elokuvan meille, meille eurooppalaisille. Kiinalaisille. Venäläisille. Amerikkalaisille. Tämä ei ole elokuva afrikkalaisille. He elävät tässä elokuvan kuvaamassa maailmassa.”
Olssonilta tivattiin myös kertojanäänen ja tekstin yhteiskäytöstä. Fanonin vallankumousta lietsova teksti nähdään kirjaimin kuvassa ja Hill samalla lausuu sen. Ratkaisu on jyräävä.
”Minusta se on oikein elokuvallista ja oikein tehokasta”, Olsson sanoi.
Elokuvasta on tulossa Suomeen suomenkielinen versio. Siinä kertoja on Kati Outinen.