3D-pornoa odotellessa: Cannesin kulisseista paljastuu salaisuuksia
Cannesin elokuvajuhlat julkisti suurimman osan tämänvuotisesta ohjelmistostaan viime viikolla. Yleensä festivaalien ohjelmapäätöksiä ei perustella eikä availla.
Jonkinlainen uusi avoimuuden aika on käsillä, sillä jo useamman ohjelmistosta oudosti puuttuneen elokuvan osalta on kerrottu, mitä kävi.
Portugalilaisen Miguel Gomesin elokuvaa Arabian Nights pidettiin varmana kilpasarjalaisena. Ei ollutkaan.
Nyt kävi ilmi, että Gomesin peräti kuusituntinen elokuva oli liian pitkä kilpasarjaan, jolla ei periaatteessa pitäisi olla tällaisia rajoituksia. Se sai paikan toisesta festivaalin ohjelmakokonaisuudesta, Director’s Fortnightista.
Sinne meni myös toisen suuren Cannes-suosikin, Arnaud Desplechinin uusi draama – koska ranskalaiskiintiö oli kilpasarjassa täyttymässä.
Tärkeimpien festivaalien valitsijoiden valta ei koske vain karsinointia. He pyrkivät usein myös vaikuttamaan sisältöön.
Elokuvantekijät ovat viime aikoina myös avautuneet uudella rehellisyydellä kulissien takaisista ratkaisuista. Sebastian Silva kertoi Indiewiren haastattelussa suoraan, kuinka häntä pyydettiin Toronton festivaalia varten leikkaamaan elokuvansa Nasty Baby loppu täysin uusiksi. Ruben Östlund puolestaan määritteli Sight & Sound -lehden haastattelussa tarkkaan sen kohtauksenkin, jota ilman elokuva Turisti olisi kilpasarjaan kelpuutettu. Cannesista ehdotettiin päähenkilön irvokkaan itkukohtauksen poistamista. Östlundin mielestä ilman sitä elokuva olisi ollut vähemmän häiritsevä. Kohtaus sai jäädä, mutta Turisti jäi viime vuonna kilpasarjan ulkopuolelle.
Suomessakin tällaisesta on puhuttu, ei toki sentään kotimaisten festarien osalta. Paha maa olisi tiettävästi aikoinaan päässyt Cannesin Director’s Fortnight -esityssarjaan, jos ohjaaja Aku Louhimies olisi suostunut festivaalivalitsijan neuvomaan yli kymmenen minuutin tiivistämiseen.
Näistä tapauksista kerrotaan tietysti vain harvoin – ja vain silloin, kun tekijä kieltäytyy muuttamasta elokuvaansa.
Eräs teos loistaa Cannesin ohjelmistosta poissaolollaan. Gaspar Noén viimeisimmät elokuvat Irreversible ja Enter the Void on nähty kilpasarjassa. Uusi, Pariisissa kuvattu Love on tiettävästi valmis, mutta se ei ole ainakaan vielä ilmoitettujen nimikkeiden joukossa.
Cannes-pomo Thierry Fremaux totesi Varietyn haastattelussa, että Noé vielä viimeistelee elokuvaansa – Fremauxia varten. Toteuttaako ohjaaja siis Fremauxin ja kumppanien pyytämiä muutoksia?
Missä Noén elokuva nähdäänkään, provokaatio on varma. Love on kolmiulotteinen hardcore-pornoelokuva.
Liekö sattumaa, että nimi on kutakuinkin sama kuin Michael Haneken muutaman vuoden takaisella Cannes-voittajalla Amour eli Rakkaus. Noén tulokulma asiaan lienee ratkaisevasti erilainen kuin Hanekella.