25 vuotta sitten

Ville ItälÄ, 41, on päässyt ministeriksi alueelle, jossa on helppo puhua itsensä median hampaisiin. Huumeet ja ulkomaalaiset ylittävät uutiskynnyksen kevyemmin kuin monet muut aiheet.

Onko Suomi turvallinen maa?

”Hyvin turvalinen vielä. Suuria uhkia tosin on, niistä suurimpia on huumerikollisuus.”

Itälä on hieman hämmästynyt siitä, miten sähköposti täyttyy heti, kun ryhtyy puhumaan huumeista.

”Huumeruiskut hiekkalaatikolla, automurrot… Huumeet koskettavat jo monin tavoin hyvin monia kansalaisia.”

Itälä on ilmoittautunut huumetestien kannattajaksi ainakin ”sellaisilla aloilla, ja työpaikoilla, joissa ollaan tekemisissä toisten ihmisten turvallisuuden kanssa”.

”Puhutaan siitä, että vaikkapa lentäjien tai veturinkuljettajien testaaminen loukkaa yksilönsuojaa, mutta ihmishenkiä vaatineen onnettomuuden jälkeen kysellään, miksei mitään tehty ennakkoon”, Itälä ­sanoo.

Huumetestit ovat Itälän mielestä paikallaan myös sellaisissa avainpaikoissa, joihin rikollisjärjestöt yrittävät halukkaasti soluttautua, kuten lentokentiillä, puhelinlaitoksissa, atk-yrityksissä.

”Koululaisten testaamista puoltaa se, että silloin saattaa olla viimeinen hetki auttaa nuorta. Ei käyttäjää pidä erottaa ja rangaista vaan auttaa hoitoon.”

Testien lisäksi ministerillä on käytössään muutakin aseistusta taistelussa huumeita vastaan.

”Nuorten pakkohoito on välttämätöntä, sillä he eivät pysy hoitopaikoissa, joista voi kävellä ulos, kun tulee piikin tarve. Poliisilla pitää olla valtuudet tehdä peitehankintoja ja valekauppaa. Joissakin tapauksissa rangaistuksia voisi koventaa, esimerkiksi kun huumeita on myyty alaikäisille.”

Tärkein keino Itälän mielestä on kuitenkin ehkäisevä työ.

”En vieläkään ymmärrä, mikä saa nuoren ottamaan heroiinia ja vielä niin, että ensimmäinen kerta on usein viimeinen kerta. Pelkällä syrjäytymisellä ei asiaa voi selittää, mukana on usein myös puhdasta kokeilunhalua.”

”Ehkä meillä on ainakin miedoista huumeista ollut sen verran sallivaa keskustelua, että nuoret eivät miellä niitä kielletyiksi. Linja voisi olla tehokkaampi, jos se olisi puhtaasti kielteinen alusta loppuun.” 

SK 38/2000 Reijo Vahtokari: ”Järein asein huumeiden kimppuun”, 22.9.2000.