Verneri Pohjola pärjää omillaan: ”Itsetuntoa on karttunut”
Myös muuan ulkomusiikillinen asia povaa hyvää.
Niin perimän kuin ympäristönkin tiedetään vaikuttavan ihmisen ominaisuuksiin ja osaamiseen ja sitä kautta aikuisiän menestykseen. Kilpailluilla aloilla huipulle pääsyyn tarvitaan yleensä paitsi osuvat geenit myös sisukkuutta ja omaa tahtoa.
Vuonna 1977 syntynyt Juho Verneri Pohjola kieltää varsinaisesti valinneensa jazzmuusikon ammattia, mutta myöntää siinä jossain määrin menestyneensä. Onnistumisia on kuitenkin tullut pikemminkin siitä huolimatta kuin sen ansiosta, että isä oli palvottu progemuusikko Pekka Pohjola (1952–2008).
”Toki myöhemmin on tuntunut kivalta, että Pekan levyiltä löytyy sellaisia biisejä kuin Blues for Verneri ja Impun tango, mutta ei se minun tai veljeni lapsuuteen vaikuttanut.”
Isä oli synkkämielinen alkoholisti. Vernerin ja nuoremman Ilmarin piti pärjätä kotona ilman miehen mallia.
”Olen hyvin kiitollinen suojamuurista, jonka äiti pystytti pistämällä Pekan pihalle”, jokunen vuosi sitten itse isäksi tullut Verneri pohtii nyt. ”Etäinen isä oli varmasti parempi kuin joka viikko pettymyksen tuottava isä. Tajusin vasta hiljan, miten paljon raskaampaa se olisi ollut. Näimme Pekkaa toisinaan suvun kesäpaikassa, enkä osannut muuta kaivatakaan.”
