Moraalityhjiö
Venäläisohjaajan elokuvissa toivosta on luovuttu.
Elokuvantekijä Andrei Zvjagintsevin maailmaa voi kuvailla lohduttomaksi. Hänen edellisessä ohjauksessaan Leviathan oli keventäviä hetkiä, kuten juopuneita miehiä ampumassa neuvostojohtajien kuvia. Huumori uupuu kokonaan uudesta elokuvasta Rakkautta vailla.
Boris ja Zhenia ovat eroamassa. Moskovalaisilla hyväosaisilla on varaa luksukseen. Parin 12-vuotias poika katoaa. Vanhemmat eivät näyttäisi juuri välittävän asiasta – se on vain yksi haaste lisää tilanteessa, jossa kaksi ihmistä pyrkii kauas toisistaan voidakseen toteuttaa itsekkyyttään uusin tavoin.
Elokuvakertojana Zvjagintsev ei peittele, että kyse on hänen kotimaansa henkisestä tilasta, ei ainoastaan tunteettomasta pariskunnasta tai viranomaisten tehottomuudesta. Päähenkilöt katsovat tv-uutisia Ukrainan sodasta. Zhenia treenaa juoksumatolla. Paidassa lukee Russia. Kamera seuraa piinaavan pitkään, kun ilmeetön nainen juoksee paikallaan.
Johtopäätökset voivat olla ilmeisiä, mutta ohjaaja itse ei niitä avaa. Hän antaa Cannesin elokuvajuhlilla haastatteluja aurinkolasit silmillään. Niiden takaa Zvjagintsev, 54, sanoo seuraavansa vaistoaan.