25 vuotta sitten

Valko on nyt seitsemänvuotias, ja se on ylittänyt roimasti hirvien keski-iän. Valko syntyi Pyhämaalla kaksoisvasana 1993. Toinen vasoista oli väritykseltään normaali, se muistetaan, ja tämä sittemmin Valkoksi ristitty oli vaaleahko, poikkeava kyllä, mutta ei silmille karkaavalla tavalla.

Anselm Saarinen oli ensimmäisiä täyden värimuutoksen nähneitä. Hän kertoo olleensa ”syksyllä muijan kanssa verkoilla Ouranrannassa, oli jo sellainen pimihämy”.

Rannassa häälähti jotain vaaleaa. Virta vei ja Saarinen sanoi muijalleen, että anna viedä. Kun rannan liikettä aikansa seurattiin, oli pakko uskoa. ”Siinä oli toinen musta (vasa) ja yksi iso (emä).”

”Sitten Urpokin näki sen muiden joukossa pellossa. Emmehän me olleet edes kuulleet sellaisesta mahdollisuudesta.” Harvinaista se onkin, yksi sadastatuhannesta.

Syksyllä 1995, sukukypsyytensä saavuttaneena, hirvi oli jo täysin valkea, ja se heti nimettiin Valkoksi. Pyhämaalla selvisi, ettei Valko ole albino. Sillä on tummat silmät kuin kaivonpohjat. ”Semmoinen täällä kulkee” -juttu levisi nopeasti, ja nopeasti teki myös metsästysyhdistys rauhoituspäätöksen. Viiden vuoden ajan on vaihdettu kivääri kameraan, kun ketjussa on kulkenut tieto, että Valko on mukana ajossa.

Valko on osoittautunut kalenterintarkaksi liikkujaksi. Se palaa talvimailtaan huhtikuun alussa, kymmenennen päivän tienoissa, tarkalleen niille sijoille, missä on itse syntynyt. Edelliskevään vasat kulkevat vielä silloin emän fölissä. Uusien vasojen syntyessä vapun tienoilla joutuu nuoriso-osasto vähin erin aloittamaan itsellisen elämän.

Syksyin lepästä kun lehdet varisevat, alkavat hirvet laumautua ja siirtyä talvimailleen. Viime syksynä Valko lähti lokakuun alussa jo ennen metsästyskauden alkua. Sillä on säännöllinen reitti Pyhärannan Ylikylän ja Seppälän kautta Laitilan kylien Haaron, Leinmäen ja Suontaan metsiin.

Pyhämaan Valkolla on luvassa poikkeuk­sellisen pitkä hirven elämä, kenties vielä toiset seitsemän vuotta. Hirvikantojen hoito tarkoittaa käytännössä sitä, että hirvien keski-ikä on yleensä neljä tai viisi vuotta.

Paikkakuntalaiset puhuvat Valkosta kuin yleisesti tunnetusta persoonasta ja sen kulloinkin kortteeraamasta alueesta ollaan jokseenkin selvillä. Keväällä vasojen syntymän jälkeen Valko oli viikon verran seuraillut tienvarteen parkkeerattuja autoja ja hirviperheen illastamista seuraavia ihmisiä, kyllästynyt ja vaihtanut paikkaa. 

SK 27/2000 Risto Lindstedt: ”Pyhämaan valkea hirvi”, 7.7.2000.