Vallankäytön vaiettu työkalu
Tiedustelun historiassa on käytetty kaikkia keinoja.
Tiedonkeruuta kutsutaan tiedusteluksi silloin, kun tietoa hankitaan päätöksenteon tueksi. Tiedusteluun sisältyy tiedon kokoamisen lisäksi sen säilyttäminen, päivittäminen ja analysointi tavalla, joka tarjoaa päätöksentekijälle mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan. Tiedustelu edellyttää aina inhimillistä arviointia. Tiedonhankinnassa on hyödynnetty kaikkia keinoja: paikallisiksi tekeytyviä paimenia, salaisia rakastajia ja datan massaseulontaa.
Mikko Porvalin (s. 1980) Tiedustelun näkymätön historia perustuu Porvalin Jyväskylän yliopistossa pitämiin tiedusteluhistorian luentoihin. Porvalin vanhimmat lähteet ovat tiedusteluraportteja muinaisesta Egyptistä noin 4 000 vuoden takaa. Modernista näkökulmasta etenkin Raamatun vakoilutarinoissa on vahva propagandistinen yhteys, jolla perustellaan yhden uskontokunnan sotatoimia vallatulla maalla.
Varsinaiset tiedustelupalvelut yleistyivät 1800-luvun loppupuolella. Nykyään tiedustelu tavataan jakaa siviili- ja sotilastiedusteluun. Siviilitiedusteluun sisältyy muun muassa terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin varautuminen. Sotilastiedustelu seuraa poliittista ja sotilaallista kehitystä maan lähialueilla ja tarvittaessa kauempanakin.
Tietoverkkojen myötä tiedustelu ulottuu periaatteessa jokaiseen kotiin.
