Uusi matka helvettiin: Reindeerspottingin jatko-osa on huikeaa tasapainottelua kaaoksen ja hallinnan välillä

Reindeerspottingin tapaan Lost Boys saa aikaan likaisen olon. Dokumenttielokuva on kuin katsoisi junaonnettomuutta, eikä saa silmiään siitä irti.

Reindeerspotting – pako joulumaasta oli elokuva, jota ei olisi pitänyt olla olemassa, ainakaan listamenestyksenä. Se koostui pääasiassa vuonna 2003 kuvatuista videomateriaaleista, joissa seurattiin rovaniemeläisten nuorten aikuisten huumeista elämää.

Kuvaaja-ohjaaja Joonas Neuvonen tarkkaili tapahtumia läheltä, sillä tyypit olivat hänen ystäviään. Vaikutelma oli ahdistavan intiimi. Tällaista ei oltu nähty.

Elokuvaa leikattiin vuosia. Se pääsi ammattimaisten tuotanto- ja levitysyhtiöiden jakelussa valkokankaille huhtikuussa 2010. Yhtäkkiä elokuva oli ilmiö, kaikkien aikojen tai ainakin vuosikymmeniin menestynein suomalainen dokumenttielokuva: se sai yli 60 000 valkokangaskatsojaa.

Neuvonen kritisoi tuotantoyhtiön painotusta markkinoida ja perustella K18-ikärajan saanutta elokuvaa sen valistuksellisilla arvoilla, mutta lähestymistapa varmasti vaikutti siihen, että dokumentin tekijöille myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Palkinnon perustelujen mukaan Reindeerspotting oli ainutlaatuinen kuvaus huumeongelmasta ja yhteiskunnallisesti merkittävä teos.

Myöhemmin Reindeerspotting levisi kansainvälisesti. New York Times -lehti noteerasi elokuvan, kun se esitetiin Museum of Modern Artissa.