Tuomari Nurmio kokosi elämäntyönsä yksiin kansiin

popmusiikki
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Tuomari Nurmio
Juuri koko tuotantonsa läpikäynyt Tuomari Nurmio on jälleen liikkeessä: “Seuraavaksi alan demottaa uusia lauluja.” Niitä kuullaan jo ensi vuonna. Kuva Kaisa Rautaheimo

Allergisia reaktioita ja paljon kiroilua”, kuvailee Hannu “Tuomari” Nurmio syksyistä piinaviikkoaan, jonka aikana hänen piti sukeltaa syvälle omaan tuotantoonsa. Hän on albumikokonaisuusihmisiä, joten elämäntyötä koottaessa perinteinen, kronologinen esitys ei tullut kysymykseen.

Koko tähänastisen uran kattava Dumari-boksi jäsentyi lopulta kuuden teeman mukaan. “Niistä Kapakka, Kulkuri ja Lauluja langenneille ovat osittain päällekkäisiä”, Nurmio huomauttaa.

“Kaikki ovat langenneita ja kulkuri eksyy usein kapakkaan.”

Mystiset visiot asettuivat Unennäkyihin. Sitten on vielä Raha ja valta, sekä teemoista suurin, Rakkaus. Lopullinen järjestys perustui intuitioon, “kappaleiden välisten ketjujen toimivuuteen”.

Kaikkiaan järkäle kattaa 80 prosenttia Tuomarin suomenkielisestä materiaalista. Lisäksi mukana on cover-levytyksistä koostuva bonus-cd ja Jake Nymanin huolellisesti toimittama vihkonen. Siinä on toimittajien, kirjailijoiden ja muusikoiden lyhyitä tarinoita. Esimerkiksi basisti-tuottaja Eeva Koivusalo avaa Siionin tyttäret -kappaletta musiikinteorian näkökulmasta.

Lukukokemusta tukee aakkostettu biisihakemisto, jonka avulla viitatun kappaleen löytää helposti levykokonaisuudesta.

Toisin kuin useimmat boksit, Dumari on itsenäinen kokonaisuus. Se on toimiva paketti, vaikka tyylit risteilevät, äänitystekniikka on kehittynyt ja Nurmion lauluäänikin muuttunut melkoisesti Kohdusta hautaan (1979) kiekumisesta.

Uudelleen masteroinnin ansiosta esimerkiksi Kuu-levyn (1988) ja Maailmanpyörä Palaa -levyn (1980) kappaleet asettuvat melko luontevasti peräkkäin. On kuitenkin selvää, että 2000-luvun levytykset kärsivät soundillisesti kokonaisuuden epätasaisuudesta.

Alun perin pakettiin kaavailtu elämäkertakirja siirtyy ensi vuoteen.

“Se perustuu muusikkohaastatteluihin. 2000-luku on vielä käsittelemättä. Yhteispaketti oli muutenkin huono idea: kirjaan olisi lätkäisty äänitteen arvonlisävero.” Kirjojen arvonlisävero on kahdeksan prosenttia, äänitteiden 22.

Teksti Antti Karkiainen