Terry Pratchett loi kummallisen maailman – näistä kirjoista kannattaa aloittaa
Tuottelias kirjailija oli merkittävin humoristisen fantasian kirjoittaja, sanoo kriitikko.
Torstaina 12. maaliskuuta fantasiakirjailija Terry Pratchettin Twitter-tilille ilmestyi viesti. Ääni oli Kuolema-nimisen hahmon, Pratchettin oman luomuksen.
”At last, Sir Terry, we must walk together.”
Viimein, Sir Terry, meidän on kuljettava yhdessä.
Terry Pratchett oli kuollut. Hän oli 66-vuotias. Vuonna 2007 hänellä oli todettu Alzheimerin tauti.
Pratchett oli englantilainen, äärimmäisen tuottelias fantasiakirjailija. Muistokirjoituksissa häntä pidettiin yhtenä maailman tunnetuimmista kirjailijoista.
Pratchett aloitti kirjoittamisen 1960-luvulla ja julkaisi uransa aikana yli 70 kirjaa, usein kaksi romaania vuodessa.
The Guardian luonnehti Pratchettia kirjailijaksi, joka ”vei miljoonat lukijansa omalaatuiselle matkalle universumiin nimeltä Kiekkomaailma”.
Mutta tunsivatko suomalaiset Pratchettin?
Toimittaja, kirjailija Vesa Sisättö kirjoitti Pratchettin romaaneista lehtikritiikkejä 2000-luvun alkuvuosina. Suomennoksia on ilmestynyt kymmenittäin. Sisätön erikoisalaa ovat tieteis- ja fantasiakirjallisuus.
”Pratchett ei välttämättä ole levinnyt kovin laajalle harrastajapiirien ulkopuolelle”, Sisättö sanoo. ”Mutta scifi- ja fantasiaharrastajien kuplassa kaikki tuntevat hänet ja kaikilla on hänestä mielipide.”
Sisättö arvioi, ettei Pratchett ehkä ole ”helpoin polku fantasiakirjallisuuteen”.
”Siinä pitää hyväksyä aika kummallinen maailma heti kättelyssä.”
Pratchettin tunnetuin kirjasarja on Kiekkomaailma.
”Se geometria ensinnäkin… Maailma on litteä levy, kiekko, joka lepää neljän elefantin päällä, jotka taas seisovat kilpikonnan kilven päällä. Tämä valtava kilpikonna purjehtii avaruudessa.”
Pratchettilla oli tapana poimia jokin tuttu ilmiö ja käsitellä sitä fantasian maailmassa, uudesta näkökulmasta ja humoristisella otteella.
”Voi sanoa, että hän oli merkittävin humoristisen fantasian kirjoittaja”, Sisättö sanoo.
”Tällä hetkellähän fantasia näyttäytyy meille toisenlaisena, vakavalla sävyllä tehtynä. Ajatellaan vaikka Game of Thrones -tv-sarjaa tai Taru sormusten herrasta -elokuvia.”
Ne ovat kaikkien tuntemia, maailmanlaajuisia ilmiöitä. Miksi Pratchett ei ole samanlainen?
”Sen luokan ilmiö vaatii nykyään elokuvan, ison tuotannon, sanoisin näin. Taru sormusten herrasta nyt on ollut ilmiö 1960-luvulta lähtien, mutta se on saanut elokuvista lisäboostia. Pratchettin romaaneista on tehty lähinnä tv-elokuvia. Ne eivät ole huonoja.”
Sisättö lukee Pratchettia edelleen. Usein ”lohtukirjallisuutena”. Pratchett pohti inhimillisiä ilmiöitä lempeän humoristisesti.
”Hyvää iltalukemista silloin, kun on ollut rankkaa. Hyväntahtoista kirjallisuutta.”
Mikä olisi paras tapa solahtaa Pratchettin maailmaan? Mistä kirjasta kannattaisi aloittaa?
Sisätön lista on heti valmis:
Mort, Viikatemies, Pienet jumalat.
Kohta hän lisää vielä yhden: Valkoparta Karjupukki.
”Pratchettin joulukirja, josta tykkäsin aikanaan.”
Pratchett vieraili Suomessa Finnconin kunniavieraana vuonna 1993. Sisättö muistelee, että vierailusta on jälkiä Elävää musiikkia -romaanissa.