Hilpeä monumentti

Hengästyttävä ja fiksu esitys leikkii aiheensa ja yleisönsä kanssa, Markus Ånäs kirjoittaa.

teatteri
Teksti
Markus Ånäs

En muista olleeni koskaan aiemmin ensi-illassa, jossa yleisö antaa suosionosoitukset seisten. Näin kävi Kansallisteatterissa Aleksis Kivi -näytelmän kantaesityksessä.

Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu näytelmä on Aleksis Kiven Lea, jonka pääosan teki Charlotte Raa-Winterhjelm: ruotsalainen näyttelijä, joka ei osannut suomea. Yhdistelmä saattaa kuulostaa koomiselta, ja sitä se on, kun Red Nose Companyn Mike ja Zin tulkitsevat Lean pellenenät päässään.

Mike on Tuukka Vasama ja Zin Timo Ruuskanen. Parivaljakko tulkitsee järkälemäisiä klassikoita omanlaisellaan klovnerialla väritettyinä. Kyse ei ole modernista sirkuksesta eikä vanhasta sirkusteltta-pelletouhusta. Kasvomaalaus, punainen nenä ja liioittelu antavat mahdollisuuden tehdä erikoisia tulkintoja ja lisätä svengiä vanhoihin teksteihin.

Aleksis Kiven rakenne vastaa Red Nose Companyn hittiteosta Don Quijote: Vasama ja Ruuskanen tekevät esitystilanteen näkyväksi ja ottavat kontaktia yleisöön.