Talvisodan henki ja Urho Kekkonen - Kansallismuseo haluaa ravistella myyttejä
Satavuotiaan museon perusnäyttely uusitaan kolmen vuoden aikana.
”Me tulemme joka tapauksessa saamaan kritiikkiä siitä mitä kerromme tai jätämme kertomatta, mutta vetelää kerrontaa pitäisi välttää”, sanoo Elina Anttila.
Anttila johtaa Suomen kansallismuseota, jonka avaamisesta yleisölle on tammikuun lopussa kulunut sata vuotta. Sen ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Kansallismuseo uudistaa perusnäyttelynsä kolmen seuraavan vuoden aikana.
Vaikka Kansallismuseo kertoo Suomen ja suomalaisuuden historiasta, senkin pitää elää ajassa ja katsoa tulevaisuuteen. Kävijöitä on houkuteltava museoon uusilla tavoilla, ei vain pölyttyneillä, muinaisesineitä esittelevillä lasivitriineillä. Näyttelyjen on oltava elämyksiä kävijöille.
Kansallismuseo aikoo tehdä uudistuksen yhteisöllisesti. Se järjesti syksyllä keskustelutilaisuuksia eri alojen asiantuntijoiden ja kulttuurin ja taiteen vaikuttajien kanssa ja kuunteli heidän mielipiteitään.
Keskusteluissa ehdotettiin muun muassa suomalaisuuteen liittyvien myyttien ja kliseiden purkamista sekä historian kertomista vaihtoehtoisista, ei vain vallanpitäjien, näkökulmasta. Purettavia myyttejä ovat esimerkiksi talvisodan henki ja Kekkos-myytti. Talvisodasta toivottiin näyttelyitä, jotka kertoisivat myös sodan aiheuttamista mielenterveysongelmista ja sotalapsista.
