Takamatkalta voittoon

Huawei ja Tiktok ovat monstereita. Brändivoimaa on. Kiinalainen raha, teollisuus ja teknologia jylläävät, mutta kaikki yritykset eivät ole maailmanlaajuisesti tunnettuja.

Sähköautoja valmistava BYD ja verkkokauppayhtiö Shein tunnetaan. Maailman viiden suurimman yhtiön listalla ovat Sinopec Group, State Grid ja China National Petroleum. Sähköyhtiöstä ja kahdesta öljymammutista ei synny ihmeellisiä tarinoita. Niiden johtajat eivät ole sometähtiä.

Ehkä juuri tämän vuoksi artikkelikokoelma Kiinan talous on hiukan ikävystyttävä – nimeä myöten. Pelkästä talouskasvusta ja megayhteiskunnan valtiojohtoisesta suunnitelmataloudesta on vaikea vääntää glamouria. Mutta kirja on asiallisen pätevä yleiskatsaus.

Koska teos keskittyy Kiinaan ja sen kotimarkkinoihin, sikäläisen rahan Hollywood-retket eivät mahdu mukaan.

Kirja kertoo paradoksien talousimperiumista. Kiinalainen raha liikkuu maailmalla, mutta silti maa on puolueen johtama melko suljettu valtio.

Kiina oli suurvalta vuosisatoja sitten. Sen jälkeen koittivat sekaannuksen ajat ja kommunistivalta. Maa nousi uudelleen huipulle vasta 1900-luvun lopulla. Hämmästyttävä talouskasvu on jo tasaantunut kustannusten nousun myötä.

Ristiriitaa riittää. Kiina on keskusjohtoinen alueiden valtakunta. Suuryritykset ovat valtiollisia, mutta yksityinen puoli on valtava. Kiina on ollut maailman supertehdas ja kokoonpanogigantti, mutta se alkaa olla kova sana myös innovaatioissa, etenkin teknologiassa.

Paradoksien Kiina oikein hehkuu kun puhutaan päästöistä, ilmastonmuutoksesta ja vihreästä siirtymästä. Kuten Lauri Myllyvirta kertoo artikkelissaan, Kiina on savupiipputeollisuuden suurvalta. Vastaavanlaista ei maailmanhistoria tunne.

Kiina tuottaa kivihiiltä kahdeksan kertaa niin paljon kuin Yhdysvallat ja käyttää kolmessa vuodessa yhtä paljon sementtiä kuin Yhdysvallat on käyttänyt koko historiansa aikana. Kiina on kasvihuonepäästöissä maailman ykkönen. Se vastaa noin kolmasosasta. Mutta: Kiina on markkinajohtaja hiilineutraalissa teknologiassa. Se on maailman suurin aurinko-, tuuli- ja vesivoiman sekä ydinvoiman rakentaja.

Kiinalainen sähköautojen ja akkujen tuotanto on maailman kärkeä, samoin pitkän kantaman siirtolinjojen sekä luotijunien rakentaminen. Kiina koki valtavan talouskasvun osin siksi, että se lähti jäljessä saaden siitä etua. Suurin ilmastovahingon tuottaja voi nyt ylpeillä vastuullisen teknologian ja tuotannon edistysaskeleilla. 

Juuso Kaaresvirta ja Outi Luova (toim.): Kiinan talous. 277 sivua. Vastapaino, 2024.