Synkkää suomalaista rotuhygieniaa Maalahdessa vuonna 1914: ”Puhtaat” pitkäkalloiset vastaan lyhytkalloiset
Videotaiteilija Marjo Levlin tarkastelee taas oman sukunsa kautta laajaa yhteiskunnallista aihetta.
Pienen suomenruotsalaisen Maalahden kunnan asukkaat joutuivat erikoisen tutkimuksen kohteeksi vuonna 1914.
Naapurimaassa Ruotsissa oltiin tuolloin hyvin kiinnostuneita rotuhygieniasta eli eugeniikasta, johon liittyvä tutkimus levisi myös ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.
Kaikkien Maalahdessa asuvien 25–40-vuotiaiden kallot mitattiin. Pitkäkalloisten ajateltiin edustavan ”puhdasta” skandinaavista ja germaanista rotua, lyhytkalloisia suomalaisia pidettiin vähempiarvoisina.
Kallotutkimuksen taustalla olivat esimerkiksi ruotsalaistutkijan Gustaf Retziuksen jo 1800-luvun lopulla tekemät tyypittelyt suomalaisista.
Isovanhempien vanhemmat myös mukana tutkimuksessa.
