Suomi itänaapurin puristuksessa – Näin tutkijat arvioivat riippuvuutta Venäjästä ja rimpuilua siitä irti
Arvio: Jukka Tarkka on intohimoinen Nato-mies, Markku Kuisma ei.
Venäjän toimintaa valottavien kirjojen sarja jatkuu, mutta tällä kertaa näkökulma on tiukasti Suomessa. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kuvaa itäisen naapurimaan vaikutusta Suomen turvallisuuspolitiikkaan 25 viime vuoden aikana ja professori Markku Kuisma tarkastelee Suomen talouden kehitystä 1700-luvulta nykypäivään.
Tarkan kirja Venäjän vieressä on jatkoa kolme vuotta sitten ilmestyneelle teokselle Karhun kainalossa (Otava, 2012), joka keskittyi kylmän sodan vuosiin. Nyt lähtökohtana on Neuvostoliiton hajoaminen ja sen jälkeinen kehitys.
Kirja perustuu lehtikirjoituksiin sekä Tarkan omiin muistiinpanoihin ja havaintoihin. Hän myöntää, ettei hajanaiseen lähdepohjaan perustuva menetelmä tuota klassista historiantutkimusta, vaan kysymyksessä on journalistisella otteella tehty tietokirja. Hän kuvaa pätevästi Venäjän kehityksen ja suorastaan pikkutarkasti Suomen EU- jäsenyyden alkuvuodet, jolloin hän oli itse nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Tarkka on intohimoinen Nato-mies. Sen vuoksi on ymmärrettävää, että kirjan sankareiksi nousevat jäsenyyttä pitkään ajaneet ministeri Max Jakobson, Helsingin Sanomien edesmennyt kolumnisti Olli Kivinen ja Esko Aho, joka vei pääministerinä Suomen EU:n jäseneksi.
