Kiitos: Abba, A-ha ja ’pysähtyy’
David Hackston on palkittu kääntäjä ja armoitettu kontratenori.
Roihuvuorelainen David Hackston pyöräilee haastatteluun sortseissa ja t-paidassa, puku ja kauluspaita tungettuna reppuun. Hän on juuri laulanut Helsingin yliopiston juhlasalissa, Cecilia Damströmin säveltämän ja Cia Rinteen sanoittaman Science Frictions -kantaatin solistina.
Teos on sävelletty harvinaiselle instrumentille, Hackstonin äänelle. Hän on kontratenori, korkea miesääni, joskin promootiokantaatissa hän on saanut hyödyntää laajaa rekisteriään maksimaalisesti.
Hackstonin ääniala on harvinainen vain Suomessa. Englannissa jokaisella kirkolla on oma katedraali- ja poikakuoronsa, joten korkeat miesäänet tulevat tutuksi kaikille.
David Hackston huomasi jo melko varhain, että ylä-äänet tulivat helposti, jos hän vain lauloi vähän eri tekniikalla.
”Tein niin, ennen kuin edes tiesin, että kyseessä oli enemmän tai vähemmän se kontratekniikka, jota myös opetetaan.”
Viime kesänä David Hackston lauloi yhtenä solistina Helsingin Juhlaviikkojen Reconnaissance-projektissa, jossa Helsingin kamarikuoro esitti ja levytti kaikki Kaija Saariahon kuoroteokset. Säveltäjä osallistui projektiin myös itse, mikä tuntui Hackstonista erityisen upealta. Hän on ihaillut Saariahon musiikkia 17-vuotiaasta, kuultuaan televisiosta BBC:n Proms-konsertin, jonka johti Esa-Pekka Salonen.
Touko- ja kesäkuun taitteessa David Hackston oli mukana pohjoismaisten ammattikuorojen kiertueella. Kesäkuun toisen päivän iltana kuorot olivat valmistautumassa Galina Grigorjevan tilausteoksen kantaesitykseen täpötäydessä Kallion kirkossa, kun puhelimiin alkoi tulla viestejä. Kaija Saariaho oli kuollut.
”Valtava kohahdus kävi läpi kirkon”, Hackston kertoo. ”Pidimme hiljaisen hetken, jonka jälkeen Between the Earth and Skies -esityksestä tuli eräänlainen requiem. En usko, että paikalla olleet unohtavat sitä.”
SKOTLANNISSA 1977 syntyneellä ja Lontoossa opiskelleella Hackstonilla on toinenkin poikkeuksellinen kyky. Hän kääntää tekstejä, myös vaativaa kaunokirjallisuutta, suomesta englantiin.
Musiikin lisäksi kielet olivat koulussa Hackstonin lempiaineita. Luettuaan pitkän saksan ja pitkän ranskan hän opiskeli pohjoismaisia kieliä Lontoon University Collegessa. Miksi juuri niitä? Ehkä siksi, että hänen opettajaäitinsä kuunteli Abbaa. Ensimmäinen single, jonka Hackston osti itse, oli A-han Take on me.
”Ajattelin, että Ruotsista ja Norjasta tulee kiinnostavia juttuja!”
Parin opiskeluvuoden jälkeen David Hackston hakeutui Erasmus-vaihtoon, ja sattuma heitti hänet Turkuun, Åbo Akademihin. Oltuaan Suomessa noin kolme tuntia Hackston näki paikallisbussissa tekstin: ”Pysähtyy. Stannar.” Se näytti hänestä käsittämättömältä kirjainyhdistelmältä.
Lontoossa Hackston sai erillisluvan opiskella suomea sivuaineena Slaavilaisten kielten ja Itä-Euroopan tutkimuksen yksikössä. Suomen opiskelijoita oli hänen lisäkseen kaksi: yksi puolalainen ja yksi britti, jonka pääaine oli unkari.
David Hackston kävi kesäkursseilla Suomessa ja pääsi harjoittelijaksi FILIin eli suomalaisen kirjallisuuden edistämiskeskukseen. Harjoittelujaksoon kuului myös kääntäminen, ja se tuntui heti kiinnostavalta. Kuusi vuotta myöhemmin juuri 30 täyttäneelle Hackstonille myönnettiin Suomen valtion kääntäjäpalkinto.
”Olin samanikäinen kuin silloin pyöreitä vuosiaan juhliva FILI, luulen että se johtui siitä”, hän sanoo vaatimattomasti.
DAVID Hackston tunnetaan parhaiten Pajtim Statovcin romaanien käännöksistä. Kosovossa syntyneen suomalaiskirjailijan kaikki kolme tähän mennessä ilmestynyttä romaania on palkittu, Bolla (2019 Otava) Finlandialla. Tiranan sydän (2016 Otava) oli ehdolla yhdysvaltalaisen National Book Awardin käännöskirjapalkintoon. Hienompaa tunnustusta ei kukaan kääntäjä voisi toivoa.
”En tietenkään voi tehdä taikoja, eli huonosta romaanista ei tule loistavaa kääntämälläkään. Klassikon kääntäminen taas vaatii erityistä motivaatiota. Sen täytyy olla rakkauden teko.”
Parhaillaan työpöydällä ovat Antti Tuomaisen Majavateoria (2022 Otava) sekä Kari Hukkilan Tuhat ja yksi (2016 Teos). Lisäksi Hackston paljastaa kääntäneensä kaksi loistavaksi kutsumaansa suomalaista romaania tv-tuotantoyhtiölle isoa, kansainvälistä sarjaa varten.
”Ne kirjat ovat huippuja! Toivottavasti sarja toteutuu!”
Juttua on muokattu 11.8. klo 15:50. Helsingin kamarikuoro esitti ja levytti kaikki Kaija Saariahon kuoroteokset.