SK:n arkistosta

Ylioppilaiden juhla

Valkolakkeja, ylioppilaita ja ilmapalloja. Suomen Kuvalehti on julkaissut vappuaiheisia kansia vuodesta 1920 lähtien. Poimimme valikoiman viime vuosisadalta.

Suomen Kuvalehdessä vappu on perinteisesti ollut ylioppilaiden juhla. Valkolakit ovat koristaneet lehden vappukansia lukuisia kertoja 1920-luvulta lähtien.

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 1916.

Lehden kaikkien aikojen ensimmäinen vappukansi oli kuvituskuva (SK 18/1920), mutta jo seuraavana vappuna kannessa (SK 18/1921) oli valokuva. Alkuaikoina kansikuviin ei liittynyt artikkelia.

Vappukansia julkaistiin erityisen paljon 1930-luvulla, peräti kahdeksan. Näistä kaksi ilmestyi peräkkäin samana vuonna (SK 17/1930 ja SK 18/1930).

1960- ja 1970-luvuilla kirjoitettiin vappuaiheisia juttuja, mutta 1900-luvun viimeinen vappukansi julkaistiin jo vuonna 1969 (SK 17/1969). 1980- ja 1990-luvulla kiinnostus vappua kohtaan hiipui ja myös juttujen määrä kutistui.


1920-luku

Vauhdikas kuvituskuva koristi kolmevuotiaan Suomen Kuvalehden ensimmäistä vappukantta (SK 18/1920). Lehden sisäsivuilla oli kuvakooste Kevään kuvia, jossa esiteltiin erilaisia tapoja viettää juhlapäivää.

Suomen Kuvalehti 18/1920.

Vuosikymmenen loppupuolella kannessa (SK 18/1927) poseerasi nuori nainen ilman valkolakkia. Lehden sisäsivuilla oli kuitenkin haastateltu Suomen ensimmäistä naismaisteria, tuolloin 80-vuotiasta Emma Irene Åströmiä.

Suomen Kuvalehti 18/1927.

Seuraavana vuonna kannessa (SK 18/1928) olikin jo nainen valkolakissaan. Lehdessä oli vappukertomus ”Haihtuneet toiveet” sekä Helsinkiin sijoittuva sarjakuva Junnu viettää taas vappua”.

Suomen Kuvalehti 18/1928.


1930-luku

Kyllä 1930-luvulla kelpasi! Näin mukavasti pöytien äärellä vietettiin Kaivopuistossa vappua (SK 18/32). Lehden sisäsivuilla oli juttu ”Valkolakin vaiheita”, jossa käytiin läpi suomalaisen ylioppilaslakin historiaa.

Suomen Kuvalehti 18/1932.

1940-luku

Välirauhan aikana 1940 vappukannessa (SK 17/1940) oli dramaattinen tunnelma. Valkolakkisen naisen rinnalla seisoi sotilas. Seuraavan kerran iloinen vappukansi julkaistiin vasta sodan jälkeen vuonna 1945.

Suomen Kuvalehti 17/1940.


1950-luku

Teekkarit lähtivät tien päälle kansikuvassa vuonna 1950. Lehden (SK 17/1950) sisäsivuilla oli kuvareportaasi ikivanhasta siman siunaamisseremoniasta Gulvalin rauniomaisessa simatalossa Cornwallissa.

Suomen Kuvalehti 17/1950.

Vuonna 1955 (SK 17/1955) kilisteltiin maljoja. Lehden sisäsivuilla oli vappuaiheisia kuvia. Yhdessä niistä esiteltiin Marja Raninen, Kauppakorkeakoulun promootion yleinen seppeleensitojatar.

Suomen Kuvalehti 17/1955.


1960-luku

”Miksi vappu loppuu niin lyhyeen? Miksei se voisi kestää esimerkiksi viikon? Jos Suomessa olisi vapunkaltaista ilonpitoa useammin, niin ei se olisi niin väkivaltaista huutamista kuin nyt. Täällä saa vain kerran vuodessa nauraa ääneen…

Näin manasi näyttelijä Vappu Jurkka vappunumerossa (SK 17/1966). Kannessa poseerasi tuntematon nainen ja tyylillisesti oltiin lähdetty aiempaa rohkeammalle linjalle.

Suomen Kuvalehti 17/1966.

Oletko jo tutustunut arkistoomme? Löydät sieltä kaikki Suomen Kuvalehden numerot vuodesta 1916 pdf-muotoisena näköislehtenä. Tuoreimmat SK:t löydät myös digitaalisesta viikon lehdestä.